Filippiinit poistaa yksityisyyskolikot pörsseistä – sääntelyote kiristyy
- Filippiinien keskuspankki BSP määräsi pörssit lopettamaan yksityisyyskolikkojen tarjoamisen.
- Pörssien on jatkossa tehtävä tiukempi taustaselvitys ja nopeampia delistauksia.
- Määräyksen taustalla on rahanpesun estäminen ja vaatimus varojen jäljitettävyydestä.
- EU:ssa MiCA-asetus painostaa pörssejä samaan suuntaan.
Filippiinien keskuspankki määräsi maan kryptopörssit luopumaan Moneron ja Zcashin kaltaisista yksityisyyskolikoista. Maa, jossa krypton käyttö on yleistä, liittyy näin kasvavaan joukkoon lainkäyttöalueita, joilla jäljitettävyys on noussut anonymiteetin edelle.
Anonymiteetti oli pitkään yksi kryptovaluuttojen myyntivalteista. Filippiineillä se on nyt este pörssilistalle pääsemiselle. Maan keskuspankki Bangko Sentral ng Pilipinas määräsi kotimaiset kryptopörssit luopumaan yksityisyyskolikoista, joiden tarkoitus on peittää maksujen lähettäjä ja vastaanottaja.
Käytännössä tämä koskee Moneron ja Zcashin kaltaisia kolikoita. Niiden lohkoketju on rakennettu siten, että ulkopuolisen on hyvin vaikea seurata, kuka maksoi kenelle ja kuinka paljon. Juuri tämä ominaisuus on nyt kompastuskivi.
Logiikka on suoraviivainen. Jos kolikko tekee transaktioiden jäljittämisestä liian vaikeaa, se ei ole enää tervetullut säännellyille alustoille.
Taustalla on rahanpesun estäminen. Sääntelijät vaativat, että pörssien on kyettävä osoittamaan varojen alkuperä ja liikkeet viranomaisille. Yksityisyyskolikot tekevät tästä lähes mahdotonta.
Yksityisyyskolikot ja AML
Yksityisyyskolikot piilottavat maksun osapuolet ja summan lohkoketjun salaustekniikalla. Säännellyt pörssit toimivat rahanpesun estämisen (AML) sääntöjen alaisuudessa, joten niiden on pystyttävä jäljittämään varojen kulku. Nämä kaksi vaatimusta ovat suorassa ristiriidassa.
Pörsseille kovemmat velvoitteet
Määräys ei jää pelkkään delistaukseen. BSP edellyttää pörsseiltä jatkossa selvästi tiukempaa taustaselvitystä ennen kuin uusia kolikoita otetaan listalle. Lisäksi alustojen on ylläpidettävä jatkuvaa valvontaa ja kyettävä poistamaan ongelmalliset kohteet nopeasti.
Muutos tarkoittaa käyttäjille konkreettisia järjestelyjä. Yksityisyyskolikoita pitäville jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa: siirtää varat omaan lompakkoon (self-custody) tai jollekin kansainväliselle alustalle, joka ei kuulu BSP:n valvontaan.
DailyCoinin analyysin mukaan sääntelijät eri puolilla maailmaa ovat kyllästyneet omaisuuseriin, jotka tekevät rahanpesun valvonnasta vaikeaa. Älysopimusten ja hajautetun kaupankäynnin maailmassa valvonta on muutenkin hankalaa.
Niinpä viranomaiset ovat puuttuneet siihen, mihin ne yltävät. Keskitetyt pörssit ovat helpoin kohde.
Painostus kohdistuu siis sinne, missä sääntely puree. Lompakot ja vertaiskauppa jäävät edelleen tavoittamattomiin.
Kryptomyönteinen maa kääntyi
Filippiinit on ollut yksi Kaakkois-Aasian kryptomyönteisimmistä maista. Krypton käyttö on yleistä, ja maa on suhtautunut digitaalisiin varoihin avoimemmin kuin moni naapurinsa. Isku tuli tästä huolimatta.
Miksi juuri nyt? Sääntelijöiden painopiste on siirtynyt avoimuuden suuntaan. Anonymiteettiä suojaavat ominaisuudet luetaan yhä useammin riskiksi, ei myyntivaltiksi.
– Säännelty krypto tarkoittaa vähemmän yksityisyyttä, tiivistää tilanteen DailyCoinin toimittaja Samantha Diamo.
Sama kehitys jatkuu myös Euroopassa. EU:n MiCA-asetus on painostanut pörssejä karsimaan yksityisyyskolikoita listoiltaan, ja useat eurooppalaiset alustat ovat jo poistaneet Moneron. Suomalaisen sijoittajan kannalta suunta on tuttu, sillä jäljitettävyys nousee anonymiteetin edelle myös täällä.
Yksityisyyskolikoita on jo nyt yhä vaikeampi ostaa ja myydä eurooppalaisilta säännellyiltä pörsseiltä. Suomesta käsin toimivat sijoittajat ovat törmänneet samaan rajaukseen.
Yksityisyyskolikot eivät katoa mihinkään. Ne siirtyvät säännellyiltä alustoilta markkinan reunoille, hajautettuun kaupankäyntiin ja itsehallittuihin lompakoihin. Jää nähtäväksi, kuinka moni lainkäyttöalue seuraa Filippiinien esimerkkiä lähikuukausina.
