Hut 8:n perustaja varoittaa: tekoäly voi horjuttaa pankkijärjestelmää
- Hut 8:n perustaja Marc van der Chijs sanoo menettäneensä uskon tekoälyn hallittavuuteen.
- Van der Chijs pelkää tekoälyn paljastavan haavoittuvuuksia pankkien vanhoissa tietojärjestelmissä.
- Hän arvioi automaation korvaavan valtaosan nykyisistä työtehtävistä lähivuosina.
- Huolista huolimatta hän pitää bitcoinia edelleen parhaana yksittäisenä omaisuuslajina.
Bitcoinista tekoälyyn siirtynyt Marc van der Chijs pelkää, että kehitys on karannut ihmisten hallinnasta.
Bitcoin-louhijana tunnettu Hut 8 on viime vuosina siirtänyt painopistettään tekoälyn datakeskuksiin, ja yksi yhtiön perustajista pitää siirtoa parhaana päätöksenään. Silti sama mies varoittaa nyt, että juuri se teknologia voi horjuttaa koko rahoitusjärjestelmän perustaa.
Marc van der Chijs, Hut 8:n perustajajäsen, kertoo CoinDeskille muuttuneensa selvästi pessimistisemmäksi tekoälyn suhteen.
– Olen viime viikon aikana muuttunut entistä pessimistisemmäksi, jos rehellisiä ollaan, van der Chijs sanoo.
– Olemme oikeasti menettäneet hallinnan, hän jatkaa.
– Ja niin kauan kuin emme saa sitä takaisin, olen huolissani siitä, että etenemme liian nopeasti.
Van der Chijs vertaa nykyistä tekoälybuumia bitcoiniin, johon hän sijoitti ensimmäisen kerran vuonna 2013, mutta uskoo samalla, ettei ihmiskunta enää hallitse kehityksen suuntaa yhtä hyvin kuin silloin. Hänen mukaansa yritysten ja valtioiden välinen kilpailu on kiihdyttänyt tekoälyn kehityksen vauhtiin, jota kukaan ei enää yksin ohjaa.
Huoli ulottuu pankkeihin.
Van der Chijs pelkää tekoälyn paljastavan haavoittuvuuksia pankkien vanhentuneissa tietojärjestelmissä. Se voisi hänen mukaansa horjuttaa luottamusta instituutioihin, jotka nojaavat toisiinsa kytkeytyneisiin järjestelmiin.
Kryptomaailmassa hän pitää pörssejä ja muita bitcoinin ympärille rakennettuja liiketoimintoja alttiimpina häiriöille kuin itse bitcoin-verkkoa.
Näkemys muistuttaa Anthropicin toimitusjohtajan Dario Amodein varoituksia. Amodei on kehottanut hidastamaan huippumallien kehitystä ja muistuttanut, että mallien kyky parantaa itseään rekursiivisesti voi karata ihmisten hallinnasta.
Molemmat viittaavat samaan rakenteelliseen ansaan. Kilpailu isojen toimijoiden ja valtioiden välillä palkitsee etenemisestä, ei varovaisuudesta, joten järjestelmätason häiriö on lähes väistämätön, ellei aidoista kansainvälisistä pelisäännöistä sovita ensin.
Van der Chijs uskoo tekoälyn taloudelliseen potentiaaliin: hänen mukaansa tekoäly ja robotiikka voisivat lopulta hoitaa 90–95 prosenttia nykyisistä työtehtävistä. Se pakottaisi valtiot etsimään uusia tulonlähteitä, esimerkiksi robottien tai tekoälyn käytön verottamisesta – vaikka paikallisesti ajettavat mallit vaikeuttaisivat veron keräämistä.
Hänen oma salkkunsa on jo muuttunut samaan suuntaan.
– Myin ison osan bitcoineistani ja siirsin rahat tekoälyyn, van der Chijs sanoo.
Pääomaa on hänen arviossaan siirretty bitcoinista tekoälyyn, mikä on osaltaan estänyt bitcoinin kurssia nousemasta 200 000–250 000 dollariin, jota hän ja moni muu oli odottanut. Osa tekoälyvoitoista on nyt alettu siirtää takaisin kryptoon, pääasiassa ETF-rahastojen kautta.
Huolista huolimatta bitcoinilla säilyy van der Chijsin silmissä erityisasema.
– Jos saisin pitää loppuelämäni ajan vain yhtä omaisuuslajia, valitsisin bitcoinin, hän sanoo.
