Sveitsin Bitcoin-reservivaatimus jää kansanäänestyksen ulkopuolelle – allekirjoituksia kertyi puolet vaadituista
- Aloite olisi vaatinut SNB:tä pitämään Bitcoinia kullan ja valuuttojen rinnalla.
- Kerätty allekirjoitusmäärä jäi noin 50 000:een.
- SNB on torjunut kryptot reserveihin volatiliteetin ja likviditeetin vuoksi.
- Eurooppalaisten keskuspankkien linja sovereen Bitcoin-allokaatiosta säilyy ennallaan.
Sveitsin keskuspankin pakottamiseen tähdännyt kansalaisaloite jäi puoleenväliin vaadittavasta 100 000 allekirjoituksesta, eikä ehdotus etene kansanäänestykseen.
Riittääkö 50 000 allekirjoitusta muuttamaan keskuspankin reservipolitiikkaa? Sveitsissä vastaus tuli perjantaina, kun Reuters raportoi sovereen-Bitcoin-aloitteen jääneen tasan puoleen vaadittavasta 100 000:sta. Kansanäänestystä ei tule, vaikka aikaa olisi vielä, sillä aloitteen kerääjät ovat itse luopuneet hankkeesta.
Aloitteen perustaja Yves Bennaim kommentoi Reutersille, että hän ei alun perinkään uskonut hankkeen menestyvän. Bennaimin mielestä kampanja kuitenkin onnistui muussa. Keskustelu siitä, kuuluuko Bitcoin sovereenien reserveihin, eteni Sveitsissä julkisemmaksi kuin koskaan aiemmin.
SNB:n linja ei muuttunut
Sveitsin keskuspankki (Swiss National Bank, SNB) on torjunut kryptojen ottamisen reserviasseteiksi systemaattisesti jo vuosia. Pankin perusteet ovat tutut: volatiliteetti ja likviditeetti eivät täytä reservinhallinnan standardeja. Reuters muistutti, että SNB:n ulkomaanvaluuttavarannosta arviolta kolme neljäsosaa on dollari- tai euromääräisiä assetteja.
Aloitteen kannattajat olivat argumentoineet, että Bitcoinin lisääminen olisi monipuolistanut Sveitsin reservejä juuri näiden valuuttariippuvuuksien suhteen. Vastapuoli vetoaa hallintaan: keskuspankin on kyettävä myymään reservejä kriisitilanteessa nopeasti ja täydellä likviditeetillä, mikä rajaa volatiilien instrumenttien roolin marginaaliseksi.
– Lopullinen päätös on poliittinen, ei tekninen, totesi yksi sveitsiläiseen rahoituslobbyyn perehtynyt analyytikko Reutersille.
Globaali trendi: sovereenit pysyvät varovaisina
Vuosi 2025 toi mukanaan korporatiivisen Bitcoin-treasury-aallon, jonka näkyvin esimerkki on yhä Strategy. Valtiotason käyttöönotto on kuitenkin pysynyt rajallisena ja varsin epätasaisena.
El Salvador on selkein poikkeus. BitcoinTreasuries.com -datan mukaan maan virallinen Bitcoin-omistus on tällä hetkellä 7 645 BTC. Hankinta on tehty johdonmukaisena strategiana, ei opportunistisina ostoina.
Bhutan tunnetaan vesivoimaansa nojaavasta louhintaohjelmasta, mutta Arkham Intelligence -datan mukaan maahan yhdistetyt lompakot ovat hupenneet noin 9 350 bitcoinilla. Vuoden 2024 lopussa kerätyistä noin 13 000 BTC:stä on jäljellä noin 3 654, ja erotus näyttää purkautuneen suurina siirtoina huhtikuuhun 2026 mennessä.
Maailman kolme suurinta valtiotason Bitcoin-omistajaa (Yhdysvallat, Kiina, Iso-Britannia) ovat saaneet pääomansa pääosin takavarikoiden kautta. Yksikään niistä ei osta Bitcoinia osana valikoivaa reservipolitiikkaa.
Yhdysvaltain "Strategic Bitcoin Reserve" on kehyksenä
Maaliskuussa 2025 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti määräyksen Strategic Bitcoin Reserven ja United States Digital Asset Stockpilen perustamisesta. Asetus kieltää reserviin merkittyjen bitcoinien myynnin. Alkuvarastointi tehdään takavarikoidusta omaisuudesta, ja teksti puhuu mahdollisuudesta laajentaa varantoa budjettineutraaleilla strategioilla, eli ilman, että veronmaksaja ostaa Bitcoineja markkinoilta.
Yhdysvaltain ratkaisun ja Sveitsin epäonnistuneen aloitteen ero on ilmiselvä. Yhdysvalloissa varanto rakennettiin presidentin asetuksella ja olemassa olevasta omistuksesta. Sveitsissä yritettiin perustuslain muutosta kansanäänestyksen kautta.
Ensin mainittu voidaan toteuttaa, jälkimmäinen vaati yli sadan tuhannen kansalaisen aktiivisen tuen. Allekirjoituspula osoitti, että Bitcoinin valtiollinen status saa keskustelua, mutta ei välttämättä riittävää kannatusta perustuslakimuutokseen – ei ainakaan vielä.
