Yhdysvallat kielsi keskuspankin digivaluutan vuoteen 2030 – EU kulkee päinvastaiseen suuntaan

Tiistai 23. kesäkuuta tiivisti yhteen päivään kahden talousmahdin erilaiset näkemykset siitä, kenen pitäisi pyörittää digitaalista rahaa. Washingtonissa Yhdysvallat sulki oven keskuspankin omalta digivaluutalta. Brysselissä EU otti askeleen kohti omaa digieuroaan.

Edustajainhuone hyväksyi 21st Century ROAD to Housing Act -lain äänin 358–32. Äänestys oli päivän päässä senaatin maanantaisesta 85–5-hyväksynnästä. Paketti menee nyt presidentti Donald Trumpin allekirjoitettavaksi, ja Trump kannattaa sitä.

Lakiin liitetty säännös kieltää keskuspankki Fediä ja sen alueellisia pankkeja laskemasta liikkeelle, luomasta tai välittämästä keskuspankin digivaluuttaa. Kielto ulottuu sekä suoraan toimintaan että välikäsien kautta tehtyihin järjestelyihin. Se kattaa myös "olennaisesti samankaltaiset" varat, ja on voimassa 31.12.2030 saakka.

Yksi rajaus on kryptoalalle ratkaiseva. Laki sallii yksityiset, käteisen kaltaisen yksityisyyden säilyttävät dollaritokenit. Nämä stablecoinit säädeltiin GENIUS Actilla (stablecoinien sääntelylaki), jonka Trump allekirjoitti heinäkuussa 2025. Yksityiset vakaavaluutat täyttävät siten tyhjiön, jonka julkisen vaihtoehdon sulkeminen jättää.

Edustajainhuoneen enemmistöruoska Tom Emmer on ajanut kieltoa jo vuosia. Hänen sanansa tiivistävät kannattajien huolen.

– Mikä tahansa keskuspankin digivaluutta, joka ei ole avoin, lupavapaa ja yksityinen käteisen tavoin, on pelkkä valvontaväline, Emmer sanoo.

Senaatin pankkivaliokunnan puheenjohtaja Tim Scott ja edustajainhuoneen finanssivaliokunnan puheenjohtaja French Hill vetivät lakia eteenpäin omilla kamareillaan. Säädös kirjasi lakiin Trumpin tammikuun 2025 toimeenpanomääräyksen, joka jo pysäytti liittovaltion CBDC-tutkimuksen.

Yksi nyanssi kannattaa pitää mielessä. Yhdysvalloilla ei ole aktiivista CBDC-hanketta, joten kielto on luonteeltaan ennaltaehkäisevä. Se sulkee oven, jota kukaan ei juuri nyt ollut avaamassa. Kielto ei myöskään ole pysyvä. Lakiin kirjattiin neljän vuoden määräaika – kielto raukeaa vuonna 2030. Freedom Caucus halusi pysyvän kiellon, mutta määräaikaisuus jäi kompromissiksi.

EU kulkee toiseen suuntaan

Samana tiistaina Bryssel teki päinvastaisen valinnan. Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON hyväksyi digieuron kehyksen ja avasi tien trilogi-neuvotteluihin. Täysistuntoäänestys Strasbourgissa on tulossa heinäkuun alussa.

Euroopan keskuspankin aikataulu jatkaa siitä eteenpäin. Pilottia kaavaillaan vuodelle 2027 ja mahdollista liikkeellelaskua vuodelle 2029. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde perustelee hanketta rahapoliittisella suvereniteetilla ja halulla vähentää riippuvuutta dollarisidonnaisista stablecoineista.

Miksi EU näkee uhan siellä, missä Yhdysvallat näkee ratkaisun? Vastaus löytyy markkinan rakenteesta. Yhdysvallat luottaa yksityiseen markkinaan, jossa USDC ja USDT kattavat noin 84 prosenttia yli 308 miljardin dollarin stablecoin-markkinasta. EKP pelkää oikeastaan juuri tätä keskittymää. Jos eurooppalaiset maksut nojaavat dollarisidonnaisiin tokeneihin, valuutta-alueen rahapoliittinen ote heikkenee. Julkinen digieuro tarjoaisi euromääräisen vastapainon, jota EKP pitää tarpeellisena ennen vuoden 2029 mahdollista liikkeellelaskua.

Suomalaisen sijoittajan kannalta valinta ei ole akateeminen. Dollari-stablecoinit ovat jo nyt arkikäytössä pörsseissä ja DeFi-sovelluksissa (hajautettu rahoitus), ja niiden asema vahvistuu Yhdysvaltain päätöksen myötä. Digieuro taas toisi euromääräisen vaihtoehdon, jos EKP:n aikataulu pitää. Jää nähtäväksi, kumpi malli vetää käyttäjiä puoleensa, kun molemmat ovat lopulta tarjolla.