EKP käynnistää Pontes-järjestelmän tokenisoitujen arvopapereiden selvitykseen keskuspankkirahalla
- EKP sijoittaa osan omista varoistaan tokenisoituihin arvopapereihin uuden Pontes-järjestelmän kautta.
- Pontes selvittää tukkukaupan arvopaperikaupat eurojärjestelmän keskuspankkirahassa, ja täysi DLT-toiminta on tavoitteena vuoteen 2028 mennessä.
- Järjestelmä jatkaa vuoden 2024 kokeiluja, joihin osallistui 64 markkinatoimijaa ja joissa käsiteltiin yli 1,5 miljardia euroa.
- Aluksi Pontesia saavat käyttää vain luottolaitokset, ja palvelu on avoinna arkisin kello 8–16 Keski-Euroopan aikaa.
EKP hankkii omalla rahallaan käytännön kokemusta uudesta järjestelmästä ennen kuin markkinatoimijat siirtyvät siihen laajemmin.
Euroopan keskuspankki sijoittaa lähiaikoina osan omista varoistaan tokenisoituihin arvopapereihin.
Kyse ei ole kryptovaluutoista vaan euromääräisistä joukkovelkakirjoista, joiden liikkeeseenlaskijoina ovat euroalueen julkinen sektori ja eurooppalaiset ylikansalliset laitokset, ja sijoitus tehdään EKP:n omaa uutta selvitysjärjestelmää Pontesia käyttäen.
EKP kertoi tiedotteessaan 21. syyskuuta, että keskuspankki hankkii itselleen käytännön kokemusta uusista selvitysrakenteista ennen kuin markkinatoimijat siirtyvät niihin laajemmin.
Pontes on eurojärjestelmän selvityspalvelu, joka yhdistää markkinatoimijoiden DLT-alustat eli hajautettuun tilikirjateknologiaan perustuvat järjestelmät TARGET-järjestelmiin. Sen kautta tukkukaupan tokenisoitujen arvopapereiden kaupat selvitetään eurojärjestelmän keskuspankkirahassa, ei liikepankkirahassa eikä yksityisissä stablecoineissa.
Selvitys keskuspankkirahassa
Kun kauppa selvitetään keskuspankkirahassa, maksu kulkee keskuspankin omassa taseessa eikä liikepankin kautta, jolloin siihen ei liity pankin maksukyvyttömyysriskiä. Yksityinen stablecoin tai liikepankkiraha kantaa aina liikkeeseenlaskijansa luottoriskin, keskuspankkiraha ei.
Pankeille ja varainhoitajille selvitys keskuspankkirahassa poistaa vastapuoliriskin, joka liittyy liikepankin tai yksityisen stablecoinin kautta tehtyyn selvitykseen. Keskuspankin taseeseen nojaava malli voi rohkaista rahoituslaitoksia laajentamaan nykyisiä tokenisointikokeilujaan suurempaan mittakaavaan.
Selvitys tapahtuu kahta reittiä: joko eurojärjestelmän DLT-käteistokeneilla tai T2-järjestelmällä, ja arvopaperin ja maksun vaihdon synkronoi niin sanottu Hash-Link-protokolla.
Selvityksen lopullisuus nojaa yhä T2-järjestelmään, mutta täysin DLT-natiiviksi järjestelmä on tarkoitus muuttaa vaiheittain.
Pontes ei synny tyhjästä, vaan jatkaa suoraan eurojärjestelmän toukokuusta marraskuuhun 2024 kestäneitä kokeiluja, joihin osallistui 64 markkinatoimijaa yli 50 testissä ja joissa käsiteltiin yli 1,5 miljardia euroa. EKP kuvaa Pontesia näiden kokeilujen operatiiviseksi jatkoksi, ei erilliseksi hankkeeksi.
Piero Cipollone, EKP:n johtokunnan jäsen, kommentoi järjestelmää Cointelegraphin lainaamassa lausunnossa.
– Pontes tuo keskuspankkirahan vakauden ja luottamuksen eurooppalaiseen tokenisoidun rahoituksen ekosysteemiin. Se antaa järjestelmälle tärkeän edun, joka auttaa sitä skaalautumaan, hän sanoi.
Finance Magnatesin mukaan Pontesia saavat aluksi käyttää vain luottolaitokset arkisin kello 8–16 Keski-Euroopan aikaa, ja käyttöaikoja on tarkoitus laajentaa vaiheittain. Palvelu on siis tukkukaupan infrastruktuuria pankeille ja varainhoitajille, ei kuluttajille suunnattu tuote.
Finance Magnates kertoo, että lähestymistapa eroaa Yhdysvalloista, jossa tokenisoitua markkinainfrastruktuuria rakennetaan pääosin yksityisin voimin, ilman Pontesin kaltaista liittovaltiotasoista vastinetta.
Nasdaq ilmoitti viime viikolla sijoittavansa 100 miljoonaa dollaria Kraken-pörssin emoyhtiöön Paywardiin, ja New Yorkin pörssi kehittää omaa lohkoketjualustaansa tokenisoitujen osakkeiden ja ETF-rahastojen ympärivuorokautiseen kauppaan.
EKP puolestaan rakentaa julkista, keskuspankkivetoista selvitysreittiä koko euroalueelle.
Pontes kytkeytyy laajempaan Appia-hankkeeseen, jolla eurojärjestelmä tavoittelee täysin tokenisoitua eurooppalaista rahoitusjärjestelmää vuoteen 2028 mennessä.
Suomalaisten tai muiden pohjoismaisten pankkien osallistumisesta Pontesiin ei toistaiseksi ole tietoa. EKP:n tiedote ja järjestelmän omat sivut eivät mainitse yksittäisiä osallistujapankkeja, eikä sellaista listaa ole julkisesti vahvistettu.
