Etelä-Koreassa kryptolla tehdyt ulkomaan rahalähetykset kasvoivat 380 prosenttia kolmessa vuodessa

Krypto vie palan pankkien rajat ylittävästä maksuvolyymistä Etelä-Koreassa. Maan viiden suurimman won-pohjaisen kryptopörssin kautta tehdyt ulkomaan rahalähetykset nousivat 34,02 biljoonasta wonista (26,2 miljardia dollaria) vuonna 2022 jopa 163,55 biljoonaan woniin viime vuonna. Kasvua kertyi varsin jyrkät 380 prosenttia. Luvut käyvät ilmi SBS Bizin uutisesta, joka pohjaa kongressiedustaja Kim Sang-hoonin toimiston keräämään dataan.

Pankit jäivät kauas taakse. Viiden suurpankin valuuttamääräiset rahalähetykset kasvoivat samassa ajassa vain noin 20 prosenttia. Ne ylsivät viime vuonna noin 1 590 biljoonaan woniin eli 1,108 biljoonaan dollariin.

Volyymiltaan pankit ovat yhä omassa kokoluokassaan. Mutta kasvun suunta on selvä, ja kryptokanava kuroo eroa kiinni vuosi vuodelta.

Mistä kuluttajien siirtymä kryptoalustoille johtuu? Vastaus löytyy pääosin hinnasta.

– Matalammat transaktiokustannukset ovat houkutelleet kuluttajia käyttämään kryptoalustoja pankkien sijaan ulkomaansiirroissa, arvioi Hwang Seok-jin, Dongguk-yliopiston professori SBS Bizille.

Hintaero ratkaisee

Konkretia avaa eron. Kun asiakas lähettää pankin kautta 20 000 dollaria eli noin 30 miljoonaa wonia, siirtomaksu on noin 25 000 wonia. Vastaava bitcoin-siirto kotimaisen kryptopörssin kautta maksaa summasta riippumatta vain noin 19 000 wonia. Pankin kautta lähetetty 30 miljoonan wonin siirto maksaa siis lähes kolmanneksen enemmän kuin saman summan kryptosiirto.

Suurilla summilla ero kasvaa entisestään, koska kryptopörssin kiinteä maksu ei nouse siirron koon mukana ja tekee kanavasta houkuttelevan juuri isoissa siirroissa.

Etelä-Koreassa asuu satojatuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka lähettävät rahaa kotimaihinsa. Heille muutaman dollarin säästö siirtoa kohden kertyy vuositasolla isoksi summaksi. Sama logiikka toimii toiseen suuntaan, kun korealaiset siirtävät varoja ulkomaille.

Sääntelijä rakentaa kehystä

Viranomaiset eivät jää sivustakatsojiksi. Hallitus julkaisi 2.6. muutokset valuuttalakiin (Foreign Exchange Transactions Act). Uusi kehys astuu voimaan joulukuussa kuuden kuukauden siirtymäajan jälkeen.

Rajat ylittäviä digivarasiirtoja tarjoavien yritysten on jatkossa rekisteröidyttävä talousministeriöön. Sääntely siirtää ilmiön harmaalta alueelta virallisen valvonnan piiriin. Kyse ei ole kiellosta vaan pelisääntöjen luomisesta jo vakiintuneelle käytännölle.

Samalla pankit hakevat omaa paikkaansa uudella kentällä. Toss Bank allekirjoitti aiesopimuksen Solana Foundationin kanssa. Perinteiset toimijat eivät siis aio luovuttaa rajat ylittäviä maksuja kokonaan kryptopörsseille, vaan kokeilevat itse lohkoketjuratkaisuja.

Etelä-Korea on kryptokaupan kärkimaita maailmassa, joten maan esimerkki painaa muuallakin. Jää nähtäväksi, kuristaako uusi rekisteröintipakko kryptokanavan kasvuvauhtia vai vakiinnuttaako se ilmiön osaksi tavallista maksuliikennettä.