Kiina liitti 26 rahoituslaitosta digiyuanin rajat ylittävään maksuverkkoon
- Kiinan keskuspankki PBOC allekirjoitti 16. kesäkuuta sopimukset 26 rahoituslaitoksen kanssa Shanghaissa.
- Sopimus liittää osallistujat CBETS-järjestelmään, joka tukee 24/7 maksuyhteyksiä ulkomaisiin keskuspankkeihin.
- mBridge-alusta on käsitellyt noin 470 miljardia juania eli noin 69 miljardia dollaria.
- Maaliskuussa 2026 Kiina hyväksyi jo 12 pankkia käsittelemään digiyuania.
Shanghaissa 16. kesäkuuta solmittu sopimus kytkee osallistujat CBETS-järjestelmään, joka avaa ympärivuorokautiset maksuyhteydet ulkomaisiin keskuspankkeihin. Samalla mBridge-järjestelmä etenee kaupalliseen käyttöön ja on jo välittänyt noin 69 miljardin dollarin transaktiot.
Kiina rakentaa määrätietoisesti valtiollista maksuinfrastruktuuriaan. Keskuspankki PBOC allekirjoitti 16. kesäkuuta Shanghaissa sopimukset 26 rahoituslaitoksen kanssa, jotka liittyvät digiyuanin rajat ylittävään maksualustaan.
Operaatiokeskuksen perusti ja sitä hallinnoi PBOC. Sopimus kytkee osallistujat CBETS-järjestelmään (Cross-Border e-CNY Transfer Services), joka tukee ympärivuorokautisia maksuyhteyksiä ulkomaisiin keskuspankkeihin ja rahoituslaitoksiin.
Mukana on myös ulkomaisia toimijoita. Standard Chartered Bank (China) on yksi ensimmäisistä liittyvistä ulkomaisista pankeista.
– Fintech muokkaa rajat ylittävien maksujen peruslogiikkaa pohjia myöten, sanoo Standard Chartered Bank (China) -yksikön toimitusjohtaja Jean Lu Reutersille.
Lu lisää, että sujuva ja sääntöjen mukainen maksukokemus lisää juanin kansainvälistä käyttöä. Tämä ei ole Kiinalle ensimmäinen askel. Maaliskuussa 2026 maa hyväksyi jo 12 pankkia käsittelemään digiyuania.
CBETS-järjestelmä on osa laajempaa kuviota. Reutersin lähteiden mukaan keskuspankki tähtää digiyuanin käytön kasvattamiseen sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavoite on tehdä juanista entistä houkuttelevampi vaihtoehto kansainvälisessä kaupassa.
mBridge etenee kaupalliseen käyttöön
Samaan aikaan etenee toinenkin hanke. Financial Times raportoi, että keskuspankkitaustainen mBridge-alusta lähestyy kaupallista käyttöönottoa.
Alustan takana on viisi keskuspankkia: Manner-Kiina, Hongkong, Thaimaa, Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia. Järjestelmä rakentuu lohkoketjun varaan ja antaa keskuspankkien välittää maksuja omilla digivaluutoillaan.
Hinta on sen kilpailuvaltti. Maksaminen maksaa noin puolet perinteisten järjestelmien kuluista. Tähän mennessä alusta on käsitellyt transaktioita noin 470 miljardin juanin eli noin 69 miljardin dollarin arvosta.
Miksi tällä on väliä laajemmin? Kyse on dollaririippuvuuden vähentämisestä ja juanin nostamisesta kansainvälisen kaupan valuutaksi.
– Viejille mBridge nopeuttaa kassavirtaa ja pienentää maksuvalmiuden kiristymisen riskiä, sanoo Guosen Securitiesin pääanalyytikko Wang Jian.
Wang arvioi, että järjestelmä voi vahvistaa Kiinan asemaa globaalissa rahajärjestelmässä ja tukea renminbin kansainvälistymistä.
mBridgen tausta ei ole mutkaton. Kansainvälinen järjestelypankki BIS luovutti hankkeen kumppaneille vuonna 2024. FT:n mukaan taustalla oli Yhdysvaltain painostus, minkä BIS:n entinen pääjohtaja Agustín Carstens kiisti.
Nykyään alustaa johtaa Peking, ja sitä valvotaan keskuspankkien kautta.
mBridge ei ole Kiinan ainoa työkalu. Maan oma maksujen selvitysjärjestelmä CIPS, eräänlainen kiinalainen vastine SWIFTille, on kasvattanut käyttöään viime aikoina. mBridge täydentää tätä koneistoa keskittymällä nimenomaan digitaaliseen renminbiin.
Kiina kulkee vastakkaiseen suuntaan kuin Yhdysvallat, joka hyväksyi äskettäin oman CBDC-kieltonsa.
Toistaiseksi kaupallisen käyttöönoton tarkkaa päivämäärää ei ole kerrottu. Valmistelujen sanotaan kuitenkin olevan pitkällä, ja Kiina näyttää sitoutuneen rakentamaan maksujärjestelmänsä juuri valtion ohjauksessa.
