Japani aikoo kohdella kryptoa arvopaperin tavoin – lakiesitys eteni alahuoneessa
- Lakiesitys siirtäisi tietyt digivarat maksupalvelulaista arvopapereita koskevan rahoitusvälinelain alle.
- Esitys eteni edustajainhuoneen valiokunnassa 10. kesäkuuta, seuraavaksi sen käsittelee ylähuone.
- Hyväksyttynä laki toisi koodiauditoinnit, kovemmat toimilupavaatimukset ja liikkeeseenlaskijoiden tunnistamispakon.
- Rekisteröimättömän myynnin enimmäisrangaistus nousisi kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta.
Sama maa, kaksi uutista samana päivänä. Korkopäätöksen rinnalla Japanin parlamentti vei eteenpäin lakia, joka siirtäisi osan kryptovaroista arvopapereiden sääntelykehykseen. Hyväksyttynä se toisi pörsseille koodiauditoinnit, tiedonantovelvoitteen ja jopa kymmenen vuoden vankeusuhan.
Tokiosta tuli tiistaina kaksi uutista, jotka kannattaa pitää erillään. Korkopäätös on rahapolitiikkaa. Toinen, hitaammin kypsyvä uutinen on rakenteellinen sääntelyuudistus, joka muuttaisi sen, mitä krypto Japanin lain silmissä oikeastaan on.
Japanin alahuone eli edustajainhuone vei eteenpäin lakiesityksen, joka nostaisi kryptosääntelyn maksupalvelulaista rahoitusvälinelakiin, samaan kehykseen kuin osakkeet ja muut arvopaperit.
Aikataulu on jo pitkällä. Pääministeri Sanae Takaichin hallitus hyväksyi esityksen huhtikuussa, ja edustajainhuoneen valiokunta hyväksyi sen 10. kesäkuuta. Seuraavaksi vuorossa on ylähuone eli neuvonantajien huone. Pohjana on rahoituspalveluviraston joulukuun 2025 suositus. Hyväksyttynä laki astuisi voimaan vuonna 2027.
Miksi sääntelyn nimi muuttuu lain alta toiseen? Kyse ei ole muodollisuudesta, vaan koko valvonnan tasosta.
Maksupalvelulaki (PSA) vs. rahoitusvälinelaki (FIEA)
Maksupalvelulaki (PSA) kohtelee kryptoa lähinnä maksuvälineenä ja keskittyy pörssien rekisteröintiin. Rahoitusvälinelaki (FIEA) on arvopapereiden sääntökirja, ja se vaatii sijoittajansuojaa, tiedonantoa ja tiukkaa valvontaa. Siirto laista toiseen kovettaa vaatimukset olennaisesti.
Arvopapereiksi luokitelluille digivaroille ja niiden palveluntarjoajille sovellettaisiin arvopaperisääntelyn kaltaisia vaatimuksia. Liikkeeseenlaskijoiden olisi julkistettava ennakkotietoja, teetettävä riippumattomia koodiauditointeja älysopimuksiinsa ja täytettävä kovemmat toimilupa-, pääoma- ja compliance-vaatimukset. NFT:t ja vakaakolikot rajataan uudelleenluokittelun ulkopuolelle.
Tunnistamispakko on uudistuksen kova kohta. Tähän asti hajautetuissa hankkeissa on voinut laskea liikkeeseen tokenin ilman, että kukaan vastaa siitä nimellään. Arvopaperilogiikassa nimettömyys ei käy, vaan liikkeeseenlaskijan on astuttava esiin nimellään ja kannettava juridinen vastuu. Vaatimus sulkisi pois osan anonyymisti rakennetuista hankkeista, joille vastuullisen tahon osoittaminen on vaikeaa.
Myös rangaistukset kovenevat. Rekisteröimättömän myynnin enimmäisvankeusrangaistus nousisi kolmesta vuodesta kymmeneen, ja sakkojen katto kohoaisi 3 miljoonasta jenistä 10 miljoonaan jeniin eli noin 62 700 dollariin.
Rahoituspalveluvirasto perustelee siirtoa sijoittajansuojalla.
– Rahoitusvälinelaki perustuu kattavan sijoittajansuojan rakentamiseen laajalle joukolle vahvasti sijoituspainotteisia rahoitustuotteita, virasto toteaa joulukuun suosituksessaan.
Parlamentaarisen etenemisen vahvisti uutispalvelu CoinGeek, joka seurasi valiokuntakäsittelyä. Laki ei siis ole vielä voimassa, ja ylähuoneen käsittely on yhä edessä.
Linjamuutos on iso, koska Japani oli aiemmin pitänyt krypton tarkoituksella kevyemmän maksupalvelulain alla. Nyt suunta kääntyy kohti tiukinta mahdollista kehystä, jonka maan rahoitussääntely tuntee. Rahoituspalveluvirasto pohjusti tätä jo joulukuun suosituksessaan, ja hallitus tarttui linjaukseen nopeasti.
Suomalaiselle sijoittajalle suunta on kiinnostavampi kuin yksittäinen pykälä. Japani on iso kryptomarkkina, ja sen valinta kohdella lohkoketjuvaroja arvopapereiden tavoin vie sen lähemmäs EU:n MiCA-linjaa kuin Yhdysvaltain kevyempää otetta. Kun kaksi suurta talousaluetta päätyy samaan ratkaisuun, paine yhtenäisille pelisäännöille kasvaa myös muualla. Se voi näkyä aikanaan siinä, millaisia hankkeita ja tokeneita suomalaisillekin sijoittajille ylipäätään tarjotaan. Toteutuuko siirto aikataulussa, jää nähtäväksi.
