
"Tikittäviä aikapommeja" – analyytikko vertaa bitcoin-kassayhtiöitä vuoden 1929 sijoitusrahastoihin
- Capriolen perustaja vertaa bitcoin-kassayhtiöitä vuoden 1929 velkavivutettuihin sijoitusrahastoihin.
- Yli 150 pörssiyhtiötä pitää bitcoinia kassassaan, noin 200 toimii kassayhtiömallilla.
- Ennätykselliset 27 prosenttia noteerataan oman bitcoin-omistuksensa arvon alle.
- Useimmat yhtiöt ovat pysäyttäneet ostot lokakuusta lähtien, Strategy myi bitcoinia ensi kertaa sitten 2022.
Velka on muuttunut bitcoin-kassayhtiöiden polttoaineeksi, ja neljännes niistä noteerataan jo oman bitcoin-omistuksensa arvon alapuolella. Analyytikko Charles Edwards näkee tutun kuvion vuodelta 1929.
Vuonna 1929 markkinoille syntyi uusia sijoitusrahastoja lähes päivittäin. Ne lainasivat rahaa ja ostivat osakkeita 2–3-kertaisilla velkavivuilla, kunnes velka kääntyi niitä itseään vastaan. Nyt yksi tunnettu analyytikko sanoo näkevänsä saman kaavan toistuvan kryptomarkkinoilla.
Charles Edwards, sijoitusyhtiö Capriole Investmentsin perustaja, kutsuu bitcoinia kassaansa keräileviä yhtiöitä tikittäviksi aikapommeiksi. Hänen mukaansa noin 200 niin sanottua kassayhtiötä on lastannut taseeseensa velkaa ennätystahtia. Edwards varoitti samasta jo lokakuussa 2025.
– Bitcoin-kassayhtiöt velkaantuvat ennätysvauhtia. Varoitin jo lokakuussa 2025 juuri tästä, koska tämä kestämätön liiketoimintamalli kannustaa nojaamaan velkaan keinotekoisen tuoton synnyttämiseksi, Edwards kirjoittaa.
Bitcoin DATs are levering up at record rates. Back in Oct 2025 I warned exactly this would happen as this unsustainable business model is incentivised to rely on debt to generate fake "yield".
– Charles Edwards (@caprioleio) June 11, 2026
Capriolen koostamien lukujen mukaan yli 150 pörssiyhtiötä pitää nykyään bitcoinia kassareservinä. Huolestuttava on kuitenkin toinen luku. Ennätykselliset 27 prosenttia – noin neljännes – näistä yhtiöistä noteerataan mNAV-arvolla alle yhden, eli markkina-arvon suhde yhtiön bitcoin-omistusten nettoarvoon on jäänyt yhden alapuolelle.
Juuri tämä raja on Edwardsin mukaan se kohta, jossa pakkovelkavipu purkautuu. Miksi se on niin vaarallista?
Pakkovelkavivun purku (forced deleveraging)
Kassayhtiö kerää velkaa tai osakeantia ja ostaa bitcoinia. Velkavipu suurentaa voitot nousussa, mutta laskussa rahoittajat vaativat rahansa. Yhtiön on pakko myydä bitcoinia, mikä painaa hintaa alemmas seuraavalle myyjälle. Syntyy ketjureaktio.
Edwards vertaa tilannetta suoraan vuoteen 1929. Silloin tuoreita sijoitusrahastoja syntyi joka päivä 2–3-kertaisilla velkavivuilla suhteessa niiden todelliseen omaisuuteen. Lopputulos on jäänyt historiankirjoihin. Edwards kuvaa nykyistä sektoria velkavipuräjähdykseksi, joka vain odottaa laukeamistaan.
Protos huomauttaa, että jo vuonna 1929 Goldman Sachs Trading Corporationista tuli aikansa MicroStrategy. Vuonna 2025 listautuneet kassayhtiöt ovat pudonneet puoleen tai sitäkin enemmän, ja yksi niistä, Nakamoto, kävi huipussaan 23-kertaisessa mNAV-arvossa ennen romahdustaan.
Varoitukselle löytyy katetta jo numeroista. CoinDesk raportoi, että useimmat kassayhtiöt ovat pysäyttäneet bitcoin-ostonsa lokakuusta lähtien. Alan suurin nimi Strategy myi bitcoinia ensimmäistä kertaa sitten joulukuun 2022, ja sen osake on pudonnut noin 75 prosenttia huipustaan. CoinDeskin mukaan yhtiö osti takaisin 1,5 miljardin dollarin edestä vuonna 2029 erääntyviä vaihtovelkakirjojaan, jolloin taseeseen jäi yhä noin 6,7 miljardin dollarin nimellisarvosta vaihtovelkakirjalainaa.
Onko kyseessä yksittäisen yhtiön kompurointi vai koko mallin perustavanlaatuinen vika? Edwards lukeutuu selvästi jälkimmäisen leirin äänekkäimpiin. Jää nähtäväksi, kestääkö hinta riittävän kauan, jottei mNAV-raja muutu ketjureaktion sytytyslangaksi.









