Etelä-Korea testaa valtion menojen maksua pankkien talletus-tokeneilla — kolmas tie digirahassa

Etelä-Korean keskuspankki laajentaa talletus-tokeneiden pilottiaan yhdeksälle liikepankille ja aikoo testata järjestelmää muun muassa 110 biljoonan wonin valtiontukien jakamisessa. Project Hangang -niminen koe asettuu keskuspankkien digivaluutan (CBDC) ja yksityisten stablecoinien väliin: raha pysyy liikepankkien taseessa, mutta liikkuu lohkoketjulla lähes reaaliaikaisesti.

"Kolmas tie" digirahassa

DailyCoinin koosteen mukaan Bank of Korea on siirtynyt Project Hangangin toiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmää testattiin laboratoriossa, toisessa se otetaan oikeaan käyttöön vähittäismaksujen, liikepaikkatransaktioiden ja valtiollisten tukimaksujen pilottiympäristössä. Crypto News Flashin mukaan järjestelmä antaa pankeille mahdollisuuden muuntaa asiakkaiden talletukset digitaalisiksi tokeneiksi (tokenisointi), jotka liikkuvat osallistuvien pankkien välillä lähes reaaliaikaisesti.

Olennainen ero CBDC:hen on oikeudellinen rakenne. Talletus-tokenit ovat pankin tase-erä — sitoumus maksaa asiakkaan saldo takaisin — aivan kuten tavallinen pankkitilitalletus. Ne eivät ole keskuspankin suoraa velkaa. Stablecoineista ne eroavat siten, että liikkeellelaskija on valvottu liikepankki, ja kolikko integroituu suoraan keskuspankin valvontaan ja olemassa oleviin maksujärjestelmiin.

110 biljoonaa wonia valtion menoja

Merkittävin julkisesti tiedossa oleva pilottikäyttötapa on noin 110 biljoonan wonin (noin 75 miljardia euroa) valtiollisten tukien jakaminen. Jos järjestelmä toimii luotettavasti, Etelä-Korea voisi korvata osan nykyisistä maksu- ja selvitysinfrastruktuureista reaaliaikaisella tokeni-siirrolla pankkien välillä. CryptoBreakingin mukaan pilotissa testataan myös kauppiasmaksuja ja vähittäiskauppaa — eli sama rahayksikkö liikkuisi valtion, kuluttajien ja yritysten välillä.

DailyCoinin analyysin mukaan malli on kilpailija stablecoineille erityisesti säännellyissä maksujen käyttötapauksissa. Jos pankkien liikkeellelaskema kolikko osoittautuisi nopeaksi, halvaksi ja uskottavasti valvotuksi, paine käyttää Tetherin USDT:tä tai Circlen USDC:tä tietyissä tilanteissa voisi vähentyä.

Sveitsi, Saksa ja Singapore jo testanneet

Etelä-Korea ei ole yksin. Deutsche Bankin, JP Morganin ja muiden kaupallisten pankkien kehittämät talletus-tokenimallit ovat nousseet viime vuosina vaihtoehdoksi CBDC:lle monissa kehittyneissä talouksissa. Sveitsi, Saksa ja Singapore ovat kaikki testanneet vastaavia rakenteita. MiCA-sääntelyn alla Euroopan pankit ovat olleet rakentamassa omia stablecoinejaan — Kryptolehti käsitteli aihetta 12.4. — mutta talletus-tokenit poikkeavat niistä juridisesti.

Ero on olennainen EU-sijoittajalle. Stablecoin on erillinen rahainstrumentti, jolle MiCA asettaa 1:1-reservivaatimukset (pankkitalletuksia ja lyhyitä, korkeariskittömiä arvopapereita). Talletus-token on puolestaan pankkitalletuksen digitaalinen esitys — siihen sovelletaan tavallisia pankkivalvonnan sääntöjä, mukaan lukien talletussuoja.

Pilottien riskit ovat kuitenkin todelliset: interoperabiliteetti eri pankkien tokenien välillä, kyberturvallisuus ja asiakkaiden käyttöönotto ovat kaataneet vastaavia kokeiluja muualla. Esimerkiksi JP Morganin JPM Coin on jäänyt kapean pankkien välisen selvityksen työkaluksi eikä ole levinnyt vähittäismaksuihin. Myös interoperabiliteetti Swift-verkon ja olemassa olevien selvitysinfrastruktuurien kanssa on yhä avoin kysymys.

Mitä seurata

DailyCoinin mukaan Hangang-projektin laajennus on osa laajempaa rakennemuutosta siinä, miten raha liikkuu globaalisti. Jos järjestelmä skaalautuu, se voi vähentää riippuvuutta korttiverkoista ja perinteisistä selvitysjärjestelmistä säilyttäen kuitenkin täyden sääntelyhallinnan pankkisektorin sisällä. Yksi malli, jota EU-instituutiot seuraavat tarkasti — erityisesti, kun Euroopan keskuspankki valmistelee digieuroa ja samalla neuvottelee ESMA:n kanssa kryptovalvonnan keskittämisestä.

Tokenoitujen talletusten etu keskuspankin näkökulmasta on niiden kyky säilyttää liikepankkien rooli luotonannossa. CBDC:n pelätään vievän talletuksia suoraan keskuspankille ja heikentävän pankkien kykyä luoda luottoa. Talletus-tokenit ratkaisevat saman nopeuden ja interoperabiliteetin ongelmat koskematta rahoitusjärjestelmän rakenteeseen.

Project Hangangin toinen vaihe jatkuu useita kuukausia, ja Bank of Korean väliraportit määrittävät, skaalautuuko malli Etelä-Korean koko maksuvolyymiin. Jos onnistuu, se muodostaa ennakkotapauksen, jota Suomen ja EU:n pankit todennäköisesti arvioivat osana omia digivaluuttakeskustelujaan.