Venäjän kryptolaki hyväksyttiin: piensijoittajille 300 000 ruplan vuosikatto
- Duuma hyväksyi kryptolain 21. heinäkuuta ja asetti piensijoittajille 300 000 ruplan vuosikaton välittäjää kohden.
- Pääosa säännöksistä tulee voimaan 1. syyskuuta 2026, samana päivänä kuin digitaalinen rupla.
- Viejät ja tuojat saavat käyttää kryptovaluuttoja rajat ylittävissä maksuissa ilman rajoituksia.
- Valtiovarainministeriö arvioi kotimaisen kryptokaupan arvoksi noin 50 miljardia ruplaa päivässä.
Syyskuussa voimaan tuleva laki vaatii piensijoittajilta tietämystestin ja sallii vain keskuspankin listaamat likvideimmät kryptovaluutat. Viejien rajat ylittävät kryptomaksut vapautuvat kokonaan, vaikka EU:n tuoreet pakotteet kohdistuivat juuri tähän kanavaan.
Venäläisen piensijoittajan krypto-ostot rajataan 300 000 ruplaan eli noin 3 300 euroon vuodessa, mutta viejien rajat ylittäville maksuille kattoa ei tule lainkaan. Tällaisen kryptolain Venäjän duuma hyväksyi maanantaina, ja juuri sen äänestystulosta Kryptolehti jäi eilen odottamaan.
Lakiesitys numero 1194918-8 meni läpi toisessa ja kolmannessa käsittelyssä 21. heinäkuuta. Kryptovaluuttojen pörssikauppa siis laillistetaan Venäjällä. Piensijoittajan vapaus jää silti kapeaksi.
Anatoli Aksakov, duuman finanssimarkkinakomitean puheenjohtaja, ennakoi tuloksen jo edellisenä päivänä uutissivusto RBC:lle.
– Huomenna 21. heinäkuuta hyväksymme toisessa ja kolmannessa käsittelyssä lain, jonka tavoitteena on luoda oikeudelliset edellytykset kryptovaluuttojen toiminnalle maassamme, Aksakov sanoi.
Ensimmäinen käsittely huhtikuussa päättyi lukemin 327 puolesta 340:stä, joten lopputulos ei ollut varsinainen yllätys. Laki etenee seuraavaksi liittoneuvostoon, jolla on 14 päivää aikaa käsitellä se. Sen jälkeen presidentti Vladimir Putinilla on 14 päivää aikaa allekirjoittaa laki.
Katto lasketaan välittäjäkohtaisesti
Venäjän keskuspankki kertoo tiedotteessaan, että tavallisten sijoittajien on läpäistävä tietämystesti ja he saavat ostaa vain likvideimpiä kryptovaluuttoja. Listan laatii keskuspankki itse.
Vuosikatto on 300 000 ruplaa välittäjää kohden – osa medioista on raportoinut summan virheellisesti yhtenä kokonaiskattona. Ammattimaisiksi luokitelluilta sijoittajilta testi vaaditaan myös, mutta kattoa heillä ei ole.
Finance Magnates kertoo, että toimilupajärjestelmä kattaa pörssit, välittäjät, säilytysyhtiöt ja vaihtopalvelut. Siirtymäaika päättyy 1. heinäkuuta 2027. Sen jälkeen pankkien on hylättävä siirrot, jotka kulkevat luvallisen järjestelmän ohi.
Pääosa säännöksistä tulee voimaan 1. syyskuuta 2026, samana päivänä kuin Venäjän digitaalinen rupla. Kotimaiset kryptomaksut pysyvät silti kiellettyinä, samoin niiden mainostaminen. Viejät ja tuojat saavat kuitenkin käyttää kryptovaluuttoja rajat ylittävissä maksuissa ilman mitään rajoituksia.
Bryssel ehti varoittaa juuri tästä kanavasta
Miksi rajaton ulkomaankauppapoikkeus kiinnostaa muitakin kuin venäläisiä? EU:n huhtikuussa hyväksymä 20. pakotepaketti kohdistui nimenomaan Venäjän kryptokäyttöön.
EU:n neuvosto varoitti tuolloin, että Venäjä nojaa kansainvälisissä maksuissaan yhä vahvemmin kryptovaluuttoihin. Uusi laki tekee juuri tuosta kanavasta virallisen.
Asetelma on suomalaislukijan silmin oikeastaan nurinkurinen. EU:n MiCA-asetus ei rajoita kansalaisten ostoja lainkaan vaan sääntelee liikkeeseenlaskijoita ja kauppapaikkoja. Venäjä taas rajaa omien kansalaistensa ostot mutta vapauttaa valtiolle hyödyllisen ulkomaankaupan.
Uutissivusto The Block kuvailee lakia merkkipaaluksi, joka avaa säännellyn kryptokaupan yksityissijoittajille ensimmäistä kertaa. Sääntelyn piiriin siirtyy iso markkina. Venäjän valtiovarainministeriö arvioi kotimaisen kryptokaupan arvoksi noin 50 miljardia ruplaa eli noin 640 miljoonaa dollaria päivässä, valtaosin epävirallisia kanavia pitkin.
Likvidien kryptojen lista ja testin sisältö selviävät vasta syksyllä. Toistaiseksi on ihan auki, kuinka suuri osa tästä kaupasta suostuu siirtymään katon alle.
