EKP kutsuu kauppiaita mukaan digitaalisen euron pilottiin
- EKP avasi 15. syyskuuta haun, jolla se etsii kauppiaita digitaalisen euron pilotin verkkomaksukokeiluun.
- Kauppiashaku on jatkoa heinäkuiselle valinnalle, jossa mukaan pääsivät muun muassa OP Pohjola ja Stripe.
- Pilotti käynnistyy vuoden 2027 jälkipuoliskolla, ja mahdollinen liikkeeseenlasku toteutuisi aikaisintaan 2029.
Euroalueen keskuspankki laajentaa digitaalisen euron testausta pankeista verkkokauppoihin ennen vuoden 2027 pilottia.
Ensin mukaan otettiin pankit ja maksupalveluntarjoajat. Vuorossa ovat nyt kauppiaat. Euroopan keskuspankki avasi tiistaina 15. syyskuuta haun, jolla se etsii verkko- ja mobiilikauppiaita mukaan digitaalisen euron pilottiin.
Kutsu koskee etäkaupan käyttötapausta, jossa kuluttaja maksaisi verkko-ostoksensa suoraan digitaalisella eurolla. Hakukelpoisuus edellyttää, että yritys on rekisteröity EU:ssa ja toimii vähintään kahdessa pilottiin osallistuvassa maassa.
Kyseessä on erillinen jatko heinäkuiselle kutsulle, jolla EKP valitsi pilottiin 36 maksupalveluntarjoajaa. Mukaan pääsivät muun muassa Deutsche Bank, UniCredit, Revolut, Adyen ja Stripe sekä Suomesta OP Pohjola. Nyt avattu haku koskee kauppiaita, ei maksupalveluntarjoajia, eikä yhtäkään suomalaista kauppaa ole vielä vahvistettu mukaan.
Aikataulu etenee vaiheittain
EKP järjestää hakijoille infotilaisuuden 6. lokakuuta, ja hakuaika päättyy 27. lokakuuta. Kauppiaiden lopullinen valinta tehdään vasta loppuvuoden 2026 ja alkuvuoden 2027 aikana, ennen kevään ja kesän 2027 käyttöönottovaihetta. Itse pilotti käynnistyy vuoden 2027 jälkipuoliskolla ja kestää noin vuoden.
Testattavana on digitaalisen euron niin sanottu beta-versio, jolla ei ole laillisen maksuvälineen asemaa. Pilotissa kokeillaan neljää käyttötapausta: henkilöltä toiselle tehtäviä maksuja verkossa, henkilöltä toiselle tehtäviä maksuja ilman verkkoyhteyttä, kaupassa tapahtuvaa lähimaksua ja verkkokauppaostoksia.
– Markkinoiden vahva kiinnostus osoittaa yksityisen sektorin valmiuden edistää digitaalista euroa ja vahvistaa eurooppalaisia maksujärjestelmiä, sanoo Piero Cipollone, EKP:n johtokunnan jäsen ja digitaalisen euron hankkeen vetäjä.
Mahdollinen ensimmäinen todellinen liikkeeseenlasku voisi tapahtua aikaisintaan vuonna 2029. Se edellyttäisi sekä EU:n digitaalisen euron asetuksen voimaantuloa että EKP:n neuvoston erillistä päätöstä.
Suomen Pankki ja OP Pohjola jo mukana
Suomi on ollut hankkeessa mukana jo ennen syyskuun kauppiashakua. Suomen Pankki ja OP Pohjola allekirjoittivat heinäkuussa sopimuksen pilottiin osallistumisesta, ja OP Pohjola on yksi 36 valitusta maksupalveluntarjoajasta. Tämä osallistuminen koskee kuitenkin eri hakukierrosta kuin nyt avattu kauppiashaku, joten suomalaisten kauppojen mukaantulo ratkeaa vasta myöhemmin.
– Pilotti auttaa meitä saamaan käytännön kokemusta siitä, miten digitaalinen euro voisi toimia osana eurooppalaista maksujärjestelmää, sanoo Tuomas Välimäki, Suomen Pankin johtokunnan jäsen.
Samaa linjaa jatkaa Timo Ritakallio, OP Pohjolan toimitusjohtaja.
– Haluamme olla mukana kehittämässä luotettavia ja tehokkaita maksutapoja, hän sanoo.
Lainsäädäntö etenee samaan aikaan
Digitaalisen euron oikeudellinen perusta on yhä kesken Euroopan parlamentissa. Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON hyväksyi lainsäädäntökehyksen 23. kesäkuuta äänin 43–14, ja neuvoston, komission ja parlamentin väliset trilogineuvottelut ovat käynnissä. Sopimuksen odotetaan syntyvän vuoden 2026 loppuun mennessä Irlannin puheenjohtajakaudella.
Christine Lagarde, EKP:n pääjohtaja, on aiemmin perustellut hanketta maksujärjestelmän riippumattomuudella.
– Olemme maksujen välityksessä pääosin riippuvaisia yhdysvaltalaisista ja toisinaan myös kiinalaisista verkoista. Tarvitsemme eurooppalaisen ratkaisun, koska haluamme säilyttää itsemääräämisoikeuden omalla alueellamme, hän on todennut.
Kaikki eivät pidä hankkeen kaupallista puolta yhtä selvänä. Isadora Arredondo, Hedera-yhtiön edustaja, arvioi, ettei suurin haaste ole tekninen vaan kaupallinen.
– Vaikeinta on saada hanke toimimaan kaupallisesti, hän toteaa ja viittaa siihen, että kauppiaiden into liittyä pilottiin riippuu lopulta maksujen hinnoittelusta.
