Britannian ylähuone vaatii hallitukselta kansallista digitaalisen omaisuuden strategiaa
- Ylähuone hyväksyi äänin 194–138 muutoksen 88, joka lisää lakiesitykseen 12 kuukauden määräajan.
- Valtiovarainministeriön olisi selvitettävä myös pankkipalveluiden saatavuutta digitaalisen omaisuuden yrityksille.
- 127 työväenpuolueen lordia äänesti muutosta vastaan, konservatiivit ja liberaalidemokraatit sen puolesta.
- Lakiesitys tarvitsee vielä alahuoneen hyväksynnän ennen kuin vaatimus tulee sitovaksi.
Ylähuone hyväksyi äänin 194–138 muutoksen, joka pakottaisi valtiovarainministeriön laatimaan kansallisen suunnitelman alan sääntelystä.
Kaksitoista kuukautta. Niin kauan Britannian valtiovarainministeriöllä olisi aikaa laatia ja julkaista kansallinen digitaalisen omaisuuden strategia, jos parlamentin ylähuoneen tiistaina hyväksymä lakimuutos etenee sellaisenaan.
Äänestyksen tulos oli 194–138, siis 56 äänen enemmistöllä. Muutoksen esitti 9. syyskuuta paronitar Neville-Rolfe, konservatiivipuolueen ylähuoneen jäsen, lakiesityksen raportointivaiheessa.
Muutos tunnetaan numerolla 88, ja se on lisätty lakiesitykseen pykälän 46 jälkeen omaksi pykäläkseen 50.
Äänestys jakautui puoluerajojen mukaan.
Konservatiivit ja liberaalidemokraatit äänestivät valtaosin muutoksen puolesta, kun taas 127 työväenpuolueen lordia vastusti sitä.
Pykälän soveltamisala kattaa kryptovaluutat, kelpoisuusehdot täyttävät stablecoinit, keskuspankkien digitaaliset valuutat, tokenisoidut arvopaperit ja muut digitaaliset tai tokenisoidut rahoitustuotteet. Valtiovarainministeriön olisi tarkasteltava, miten digitaalisen omaisuuden yritykset toimivat nykyisen lainsäädännön puitteissa ja miten ne pääsevät pankkipalveluiden piiriin.
Pankkipalveluiden saatavuus nousee keskeiseksi kysymykseksi, sillä ministeriön pitäisi selvittää, saavatko alan yritykset maksu- ja selvityspalveluita ja säilyykö pääsy niihin jatkossa. Lisäksi arvioitaisiin, epäävätkö pankit tai maksupalveluntarjoajat palveluita kategorisilla linjauksilla yksittäisten riskiarvioiden sijaan. Strategian pitäisi käsitellä myös kuluttajansuojaa, markkinoiden eheyttä, rahoitusvakautta ja Britannian kansainvälistä kilpailukykyä.
Valmistelu edellyttäisi kuulemista Bank of Englandin, Prudential Regulation Authorityn, Financial Conduct Authorityn ja alan järjestöjen kanssa.
Ministeriö voisi ottaa mukaan muitakin osapuolia, jos se katsoo niiden näkemykset tarpeellisiksi.
Heinäkuun valiokuntakeskustelussa Neville-Rolfe perusteli muutosta sillä, että hallituksen puheet ja käytäntö eivät kohtaa.
– Hallitus on toistuvasti sanonut, että tokenisaatio on ala, jolla Britannia voisi nousta globaaliksi johtajaksi. Olen samaa mieltä, mutta se on kunnianhimoa, ei strategiaa, Neville-Rolfe sanoi.
Hän huomautti myös, että jo yli joka kymmenes aikuinen britti omistaa jonkinlaista digitaalista omaisuutta. Myös lordi Ranger of Northwood puhui keskustelussa pankkipalveluiden saatavuudesta ja kertoi, että sääntöjä noudattavat digitaalisen omaisuuden yritykset saavat silti vain vaivoin avattua pankkitilin.
Hallitus vastusti muutosta ja vetosi jo käynnissä olevaan työhön, kuten Bank of Englandin ja FCA:n digitaalisten arvopapereiden hiekkalaatikkoon sekä tukkumarkkinoiden digitalisaatiostrategiaan. Sijoitusministeri lordi Stockwood kuvasi pankkien ja maksupalveluiden asiakkuuspäätöksiä kaupallisiksi kysymyksiksi, jotka eivät kaipaa erillistä lakisääteistä velvoitetta.
Vastustuksesta huolimatta muutos jäi lakiesitykseen. Lakiesitys tarvitsee vielä alahuoneen hyväksynnän, ennen kuin vaatimus digitaalisen omaisuuden strategiasta muuttuu sitovaksi laiksi.
