EKP haluaa keskuspankkirahan lohkoketjuun ennen kuin dollari ehtii sinne
- Isabel Schnabel varoitti Jackson Holessa 28. elokuuta keskuspankkeja viemään reservit lohkoketjuun.
- Pontes-hanke yhdistää TARGET-maksujärjestelmät markkinoiden lohkoketjualustoihin syyskuussa 2026.
- Appia-hankkeessa pohditaan pitkän aikavälin arkkitehtuuria, jota ohjaa syyskuussa aloittava 61 jäsenen toimialaryhmä.
- Euroopan komission MiCA-kuuleminen päättyy 31. elokuuta, päiviä Schnabelin puheen jälkeen.
Kun arvopaperit siirtyvät lohkoketjuun keskuspankkirahaa nopeammin, selvitys voi jäädä dollaripohjaisten stablecoinien varaan.
Jos keskuspankkiraha jää lohkoketjujen ulkopuolelle, sillä välin kun arvopaperit siirtyvät niihin, dollaripohjaiset stablecoinit voivat nousta Euroopan oletusarvoiseksi selvitysvälineeksi.
Näin varoitti Isabel Schnabel, Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen, Jackson Holen talouspoliittisessa symposiumissa 28. elokuuta.
– Jotta hyödyt voidaan saada täysimääräisesti, myös keskuspankkien on mentävä lohkoketjuun, Schnabel sanoi.
Mitä "onchain-reservit" tarkoittavat käytännössä
Keskuspankkireservit ovat rahaa, jota pankit pitävät tileillään keskuspankissa ja jolla ne selvittävät keskinäisiä maksujaan. "Onchain" tarkoittaisi, että sama raha olisi ohjelmoitavassa muodossa lohkoketjussa, jolloin arvopaperi ja maksu siirtyisivät samalla hetkellä ilman erillisiä järjestelmiä.
Hän sanoi riskin suoraan: jos julkinen raha pysyy ketjun ulkopuolella, dollaripohjaisista stablecoineista tulee kauppojen oletusarvoinen rahaosuus. Schnabel katsoi, että selvitysvälineen on oltava sekä turvallinen että joustavasti saatavilla, ja vain keskuspankkireservit täyttävät tämän ehdon markkinastressin aikana.
Puheenvuoro ei ollut abstrakti teknologiakannanotto. Se oli väite rahan itsemääräysoikeudesta tilanteessa, jossa tokenisointi etenee arvopaperimarkkinoilla nopeammin kuin keskuspankkien oma infrastruktuuri.
Ongelma syntyy, kun arvopaperi vaihtaa omistajaa yhdessä tilikirjassa, mutta maksu selvitetään toisaalla, jolloin kaksi tapahtumaa on tahdistettava erikseen ja tämä sauma murentaa Schnabelin mukaan tokenisoinnin lupaaman edun, jos keskuspankkiraha ei ole samalla alustalla.
Kaksi hanketta, kaksi aikataulua
Eurojärjestelmä tavoittelee tätä kahdessa rinnakkaisessa hankkeessa.
Pontes-hanke yhdistää eurojärjestelmän nykyiset TARGET-maksujärjestelmät markkinoiden lohkoketjualustoihin.
Pilotti käynnistyy syyskuussa 2026, ja myöhemmissä vaiheissa mukaan tulee kokonaan eurojärjestelmän ylläpitämä lohkoketjupohjainen selvitysalusta, jossa on älysopimukset ja ympärivuorokautinen toiminta.
Appia-hanke puolestaan on pitkän aikavälin arkkitehtuuriselvitys. EKP ei ole vielä päättänyt, rakennetaanko Eurooppaan yksi yhteinen tilikirja vai useita keskenään yhteentoimivia verkkoja.
Työtä ohjaa 61 jäsenen toimialaryhmä, johon valittiin rahoitusmarkkinoiden ja julkisen sektorin toimijoita 1. kesäkuuta päättyneen osallistumishaun jälkeen. Ryhmä korvaa kaksi lopetettua edeltäjäryhmää ja aloittaa työnsä syyskuussa.
EKP:n mukaan tavoitteena on kehittää kilpailukykyinen, integroitu ja innovatiivinen maksu- ja arvopaperiekosysteemi Euroopan strategisen autonomian tueksi.
MiCA-kuuleminen samaan aikaan
Ajoitus ei ole sattumaa.
Euroopan komission julkinen kuuleminen MiCA-asetuksen tarkistustarpeesta on auki 31. elokuuta asti – vain päiviä Schnabelin puheen jälkeen.
Kuuleminen ja puhe käsittelevät samaa perusongelmaa eri kulmista. Kysymys on siitä, kumpi määrittää euroalueen rahan tulevan liikkumisreitin, sääntely vai infrastruktuuri.
EKP-myönteisissä kannanotoissa euromääräisiä stablecoineja, kuten Revolutin elokuun lopulla käyttöön ottamaa EURR:ää, on pidetty pikemminkin hanketta täydentävinä kuin sen kanssa kilpailevina. Ajatuksena on, että yksityiset euro-stablecoinit voivat toimia rinnalla, kunhan keskuspankkiraha pysyy järjestelmän selvitysankkurina.
Schnabelin puhe ja EKP:n Appia-tiedote eivät mainitse Suomea erikseen. Kyse on EU-tason rakenteellisesta kysymyksestä, joka vaikuttaa maksuinfrastruktuuriin kaikkialla euroalueella samalla tavalla.
