SEC antoi Franklin Templetonille luvan käyttää ketjussa toimivaa BENJI-rahastoa kassanhallintaan
- SEC:n no-action-kannanotto sallii Franklin Templetonin perinteisten rahastojen sijoittaa BENJI-nimiseen ketjussa toimivaan rahastoon.
- BENJI eli OnChain U.S. Government Money Fund hallinnoi noin 726 miljoonaa dollaria valtion velkakirjoissa.
- Franklin Templeton säilyttää lohkoketjulompakoiden yksityiset avaimet itse, ei kolmannen osapuolen kautta.
- Päätös nojaa vuoden 1992 ennakkotapaukseen, ei uuteen lainsäädäntöön.
Päätös nojaa vanhaan, vuoden 1992 ennakkotapaukseen eikä uuteen sääntelyyn, mikä voi avata saman mallin muillekin ketjussa toimivia rahastoja rakentaneille varainhoitajille.
Franklin Templetonin tavanomaiset rahastot pääsevät jatkossa sijoittamaan käteisvarojaan yhtiön lohkoketjupohjaiseen BENJI-rahastoon. Poikkeuslupa myönnettiin 12. elokuuta, kun Yhdysvaltain arvopaperivalvoja SEC ilmoitti, ettei se puutu järjestelyyn. Asiasta kertoi ensin uutissivusto The Block. SEC:n rahastovalvonnasta vastaavan osaston no-action-kannanotto koskee vuoden 1940 sijoitusyhtiölain fyysistä säilytystä koskevia vaatimuksia.
OnChain U.S. Government Money Fund, joka tunnetaan nimellä BENJI ja kaupankäyntitunnuksella FOBXX, käynnistyi Stellar-lohkoketjussa vuonna 2021 ja laajeni myöhemmin Ethereumiin ja Solanaan. Rahasto sijoittaa pääosin Yhdysvaltain valtion velkakirjoihin ja pyrkii pitämään osuuden arvon yhdessä dollarissa. Se hallinnoi tätä artikkelia kirjoitettaessa noin 726 miljoonan dollarin varoja.
Käytännössä poikkeuslupa avaa Franklin Templetonin tavanomaisille rahastoille, kuten sijoitusrahastoille ja pörssinoteeratuille rahastoille, pääsyn nopeampaan tapahtumien käsittelyyn ja tiheämpiin hinnanpäivityksiin lohkoketjuinfrastruktuurin kautta. Perinteinen selvitysketju jää väliin. Rahastojen ei tarvitse enää odottaa pankkipäivien mukaista selvitystä, kun käteisen siirto hoituu ketjun kautta lähes reaaliajassa.
No-action-kannanotto (no-action letter)
No-action letter on SEC:n kannanotto, jossa virasto ilmoittaa etukäteen, ettei se ryhdy valvontatoimiin tietynlaista toimintaa vastaan, vaikka toiminta muodollisesti rikkoisi sääntöä. Se ei ole laki, mutta antaa toimijalle käytännön varmuuden.
Mekanismi itsessään on suppea: poikkeus koskee vain yhtä rahastoa ja yhtä liikkeeseenlaskijaa. Franklin Templeton Investor Services perustaa ja hallinnoi Stellar-lohkoketjun lompakoita itse eikä ulkoista säilytystä kolmannelle osapuolelle. Yksityiset avaimet säilytetään yhtiön omissa käsissä, ja järjestelmä täsmäyttää sisäisen kirjanpidon Stellar-lohkoketjun tapahtumatietoihin.
Päätös perustettiin sijoitusyhtiölain pykälään 17(f) ja sääntöön 17f-2, jotka koskevat rahastojen omaisuuden säilytystä. Virasto viittasi myös vuoden 1992 no-action-kannanottoon, joka koski niin ikään Franklin Templetonia. Uutta lainsäädäntöä ei tarvittu, vaan vanha sääntöpohja venyi kattamaan lohkoketjuinfrastruktuurin.
Bloombergin analyytikko James Seyffart arvioi päätöksen merkitystä sosiaalisessa mediassa.
– Se avaa käytännössä oven sille, että Franklinin rekisteröidyt rahastot voivat pitää hallussaan yhtiön OnChain-rahastoa. Tämä pätee, vaikka järjestely ei teknisesti täytä vuoden 1940 lain säilytysvaatimuksia, Seyffart kirjoittaa.
Järjestely koskee vain Franklin Templetonin omia rahastoja. Muut varainhoitajat, jotka ovat rakentaneet omia ketjussa toimivia rahastojaan, seuraavat tapausta todennäköisesti tarkasti. Tokenisoitujen valtionvelkarahastojen kenttä on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja muun muassa BlackRock ja WisdomTree ovat tuoneet omia lohkoketjupohjaisia rahastojaan markkinoille. Niiden hallinnoijat voivat nyt vedota samaan ennakkotapaukseen, jos ne hakevat vastaavaa poikkeusta omille tavanomaisille rahastoilleen. Jää nähtäväksi, noudattaako SEC samaa linjaa muiden lohkoketjupohjaisten rahastojen kohdalla, mutta ennakkotapaus sääntelyn venyttämisestä uuteen infrastruktuuriin on nyt olemassa.
