Venäjä laillisti kryptokaupan – piensijoittajan vuosikatto 300 000 ruplaa
- Putin allekirjoitti liittovaltiolain nro 282-FZ tiistaina 4. elokuuta, ja ydinsäännökset tulevat voimaan 1. syyskuuta.
- Venäjän keskuspankki on asettanut piensijoittajalle 300 000 ruplan vuosirajan välittäjää kohti, kvalifioiduille kattoa ei ole.
- Kryptopörssin ylläpitäjältä vaaditaan 15 miljoonan ruplan oma pääoma, mutta rekisteripakko alkaa vasta heinäkuussa 2027.
- Krypto pysyy kiellettynä maksuvälineenä Venäjällä, kun taas ulkomaankaupan maksut ja louhintapalkkiot ovat sallittuja.
Venäjän keskuspankin vastuulle tulevat rekisterit, pääomavaatimukset ja testisäännöt, mutta rekisteröitymispakko alkaa vasta heinäkuussa 2027. Maksuvälineenä kryptovaluutta pysyy Venäjällä kiellettynä.
Venäläinen piensijoittaja saa syyskuun alusta ostaa kryptovaluuttoja laillisesti kotimaisen välittäjän kautta. Kaupassa niillä ei edelleenkään voi maksaa.
Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti tiistaina 4. elokuuta liittovaltiolain nro 282-FZ digitaalisista valuutoista ja digitaalisista oikeuksista. Laki julkaistiin samana päivänä, ja rinnakkaislaki 283-FZ muuttaa noin kahtakymmentä voimassa olevaa säädöstä.
Valtionduuma hyväksyi tekstin 21. heinäkuuta toisessa ja kolmannessa käsittelyssä, liittoneuvosto kolme päivää myöhemmin.
Sääntely kattaa laajan joukon toimijoita. Omat toimintasääntönsä saavat kryptopörssit, digitaaliset säilytysyhteisöt, välittäjät, selvitysyhteisöt ja digitaalisten rahoitusvarojen liikkeeseenlaskijat. Lain piiriin kuuluvat myös louhinta, varojen säilytys ja ulkomaisten digitaalisten instrumenttien liikkuminen Venäjällä.
Kvalifioitu sijoittaja
Venäjän lainsäädännössä sijoittajat jaetaan kahteen luokkaan. Kvalifioidun aseman saa varallisuuden, koulutuksen tai kaupankäyntihistorian perusteella, ja se avaa pääsyn tuotteisiin, joita tavallinen asiakas ei saa ostaa. Uusi laki antaa aseman myös kokeneelle kryptosijoittajalle aiemman kaupankäynnin nojalla.
Venäjän keskuspankki on asettanut tavalliselle sijoittajalle vuosirajaksi 300 000 ruplaa eli noin 3 700 dollaria jokaista välittäjää kohti. Ostot rajataan likvideimpiin kryptovaluuttoihin, ja ennen ensimmäistä kauppaa on läpäistävä maksuton testi. Kvalifioiduille sijoittajille kattoa ei ole, mutta testi koskee heitäkin.
Euroopan unionin MiCA-asetuksessa vastaavaa euromääräistä ostorajaa ei ole. Suomalaisen piensijoittajan asema poikkeaa siis tässä selvästi venäläisen asemasta.
Keskuspankki pitää langat käsissään
Valvojaksi tuli Venäjän keskuspankki, joka ylläpitää rekistereitä, asettaa pääomavaatimukset ja päättää testisäännöistä.
Laki vaatii kryptopörssin ylläpitäjältä vähintään 15 miljoonan ruplan oman pääoman (noin 187 000 dollaria) sekä jäsenyyden rahoitusmarkkinoiden itsesääntelyjärjestössä. Digitaalisilta säilytysyhteisöiltä vaaditaan 50–250 miljoonaa ruplaa. Blockonomi kertoo, että pankin on jatkossa pysäytettävä siirto, jos se epäilee luvatonta pörssitoimintaa.
Rekisteröitymispakko ei kuitenkaan ala heti. Jo toimivat pörssit saavat jatkaa rekisteröitymättä 1. heinäkuuta 2027 asti.
Aikataulu on muutenkin varsin pitkä. Ydinsäännökset astuvat voimaan 1. syyskuuta 2026, digitaalisia rahoitusvaroja ja säilytystä koskevat pykälät vuotta myöhemmin. Vuoden 2020 laki 259-FZ kumoutuu vasta 1. syyskuuta 2028.
Ostaa saa, maksaa ei
Venäjällä kryptovaluutalla ei edelleenkään saa maksaa tavaroita, työsuorituksia eikä palveluita. Kielto ulottuu myös tällaisen käytön mainontaan.
Sallittuja käyttötapoja ovat ulkomaankaupan maksut, louhinnasta saadut palkkiot, lohkoketjun käyttömaksut sekä arvopaperien ja digitaalisten omaisuuserien ostot.
Laki parantaa myös omistajan oikeusturvaa. TASS kertoo, että tuomioistuimet suojaavat jatkossa digitaalisten varojen omistusta riippumatta siitä, onko omistuksesta aiemmin ilmoitettu viranomaisille.
Anatoli Aksakov, valtionduuman rahoitusmarkkinavaliokunnan puheenjohtaja, sanoi Kommersantille heinäkuun lopussa, että laki luo täysimittaisen ja oikeudellisesti suojatun digitaalisen rahoituksen sääntelykehyksen. Aksakov arvioi, että yritykset saavat lain myötä laajan vapauden rajat ylittäviin kryptomaksuihin.
Julkiseen pörssikauppaan pääsee toistaiseksi harva kryptovaluutta. Keskuspankin listalleottokriteerit vaativat kahden vuoden ajalta yli viiden biljoonan ruplan keskimääräistä markkina-arvoa. Päivävaihdon on samalla jaksolla ylitettävä keskimäärin biljoona ruplaa.
Jää nähtäväksi, kuinka moni venäläinen välittäjä hakeutuu rekisteriin ennen heinäkuuta 2027. Siihen asti markkinat toimivat uuden lain nojalla mutta ilman lain keskeisintä valvontamekanismia.
