MARAn toimitusjohtaja: sama sähkö tuottaa enemmän rahaa tekoälyssä kuin louhinnassa
- Fred Thiel sanoi 23.7.2026 haastattelussa, että tekoäly tuottaa enemmän rahaa kilowattituntia kohden kuin louhinta.
- MARA tavoittelee noin yhden gigawatin sähkötehoa konesaleilleen lähivuosina ja yli 2,5 gigawattia myöhemmin.
- Hut 8 on kertonut tekoälykonesaliensa vuokrasopimusten arvoksi 19,6 miljardia dollaria.
- Tekoälykäyttöön sidottu sähkö ei enää tuota laskentatehoa bitcoin-verkon turvaksi.
Fred Thiel sanoo saman sähkön tuottavan enemmän rahaa tekoälykonesalissa kuin louhintakoneessa, ja MARA tavoittelee pidemmällä aikavälillä yli 2,5 gigawatin tehoa. Sama sähkö ei enää turvaa bitcoin-verkkoa.
Bitcoin-louhijan arvokkain omaisuus ei ole enää halli täynnä louhintakoneita. Se on sähkösopimus.
Näin asian muotoilee Fred Thiel, pörssilistatun louhintayhtiön MARAn toimitusjohtaja. Podcast-toimittaja Natalie Brunell sai häneltä tavallista suoremman vastauksen.
– Samalla sähköllä tienaa selvästi enemmän, jos sen ohjaa tekoälyyn eikä bitcoinin louhintaan, Thiel sanoi 23.7.2026 julkaistussa haastattelussa.
Taustalla on louhinnan kiristynyt talous. Puoliintuminen (halving) leikkaa lohkopalkkiota neljän vuoden välein, ja sähkö on yhä alan suurin yksittäinen kuluerä.
Thiel arvioi, että louhijan on joko omistettava sähköntuotantonsa itse tai tehtävä hyvin tiivistä yhteistyötä sähköyhtiöiden kanssa. Muuten kilpailukyky rapautuu.
Konesalit omiksi, sähkö haltuun
Loppuvuonna 2023 ja alkuvuonna 2024 MARA osti ne konesalit, joissa sen omat laitteet olivat siihen asti pyörineet vuokratilassa. Kauppahinnat jäivät usein alle jälleenhankinta-arvon.
Tavoitteena on nyt noin yhden gigawatin sähköteho konesaleille lähivuosina ja yli 2,5 gigawattia pidemmällä aikavälillä.
Mittaluokan näkee kilpailijoista. Hut 8 on kertonut tekoälykonesaliensa vuokrasopimusten arvoksi 19,6 miljardia dollaria. Summa on aivan eri kokoluokkaa kuin mitä louhinta samasta kapasiteetista tuottaisi.
Vertailu ei silti ole suora. Tekoälykonesali vaatii enemmän pääomaa, monimutkaisemman jäähdytyksen ja sitovat toimitusaikataulut, joista myöhästyminen tulee kalliiksi. Hankkeet herättävät myös paikallista vastustusta sähkönkulutuksen, vedenkäytön ja melun takia.
Thiel toteaa vastustuksen kumpuavan usein puutteellisesta tiedosta. Pohjimmiltaan kiista koskee hänen mielestään energiaa ja sen saatavuutta.
Kuka turvaa verkon, jos sähkö menee tekoälylle?
Siirtymällä on hintansa, josta louhijat puhuvat selvästi vähemmän. Gigawatti, joka on sidottu tekoälykonesalin vuokrasopimukseen, ei tuota laskentatehoa eli hashratea bitcoin-verkolle.
Verkon turvallisuus lepää juuri sen laskentatehon varassa. Jos suurimmat toimijat siirtävät parhaat sähkösopimuksensa tekoälyyn, louhinnasta tulee sähkön ylijäämäkäyttöä. Kuka silloin turvaa lohkoketjun?
Toistaiseksi kyse on enimmäkseen suunnitelmista ja sopimuksista, joiden vaikutus laskentatehoon näkyy vasta vuosien päästä. Sähkönhankintasopimukset solmitaan kerralla vuosiksi eteenpäin, ja sinä aikana ehtii tapahtua useampi puoliintuminen.
Hinnat tekevät laskelmasta konkreettisen. Bitcoinilla käytiin kauppaa noin 64 400 dollarissa, mikä pitää terahashilta saatavan tuoton kireänä.
Thiel ei silti hylkää louhintaa. Toimitusjohtaja kertoo yhtiön louhivan jatkossakin siellä, missä sähkö on halpaa tai jää muuten käyttämättä. Louhinta on kätevä tapa käyttää ylijäämäsähkö, jolle ei löydy muuta ostajaa.
Jää nähtäväksi, riittääkö se pitämään louhinnan muuna kuin tekoälykonesalien sivutuotteena.
