Swift avasi lohkoketjualustansa 17 pankille – JPMorgan varoittaa, että juuri se uhkaa bitcoinia

Yksikään pohjoismainen pankki ei ole mukana. Ei Nordea, ei OP, ei Danske Bank eikä SEB.

Kun pankkien maksujärjestelmä Swift avasi torstaina lohkoketjupohjaisen kirjanpitoalustansa 17 rahalaitokselle, kokoonpano painottui Aasiaan, Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Persianlahdelle. Ainoa EU-maahan rekisteröity pankki on ranskalainen BNP Paribas.

Mukana ovat muun muassa HSBC, Citi, UBS, Standard Chartered ja DBS. HSBC on jo kytkenyt oman tokenisoitujen talletusten palvelunsa alustaan.

Tokenisoidut talletukset ovat pankkitalletusten digitaalisia versioita, jotka liikkuvat lohkoketjussa mutta pysyvät sääntelyn ja talletussuojan piirissä. Hankkeessa testataan, miten rajat ylittävät maksut liikkuvat ympäri vuorokauden, myös öisin ja viikonloppuisin.

Swift kehystää hankkeen jatkoksi vakiintuneelle rahoitukselle.

– Uusi jaettu kirjanpito vie perinteisen rahoituksen luotettavuuden ja vakauden digitaalisen rahan uusille alueille, sanoo Swiftin liiketoimintajohtaja Thierry Chilosi. Hänen mukaansa tokenisoitu arvo voi liikkua maiden välillä nopeasti ja joustavasti ilman, että sääntelyn ja turvallisuuden vaatimuksista tingitään.

Kyse ei ole varsinaisesta maksualustasta vaan koordinaatiokerroksesta. Se kirjaa ja vahvistaa pankkien maksusitoumukset, mutta lopullinen selvitys kulkee yhä vanhoja väyliä pitkin.

Jokainen pankki laskee tokenisoidut talletukset omassa kirjanpidossaan, ja jaettu alusta sovittaa ne yhteen. Näin raha voi liikkua ympäri vuorokauden, vaikka varsinainen tilitys tapahtuu edelleen kirjeenvaihtajapankkien järjestelmissä.

Tekninen perusta on avoin. Alusta pyörii Hyperledger Besun päällä, ja prototyypin rakensi Consensys. Verkko on kuitenkin luvanvarainen, ei julkinen Linea-ketju.

Tässä piilee päivän todellinen jännite. Samana torstaina JPMorganin tutkimustiimi varoitti, että juuri tällaiset yksityiset alustat uhkaavat bitcoinia enemmän kuin mikään yksittäinen myyjä.

– Strategy ei ole bitcoinin suurin rakenteellinen haaste, toteaa JPMorganin tutkimustiimi, jota johtaa managing director Nikolaos Panigirtzoglou.

Argumentti on suora. Jos tokenisointi, maksut ja selvitys siirtyvät suljettuun infrastruktuuriin, julkiset ketjut menettävät tapahtumia, likviditeettiä ja pääomavirtoja. Instituutiot suosivat luvanvaraisia verkkoja tunnistautumisen, luottamuksellisuuden ja sääntelyn takia.

Strategyn hallussa on noin 4 prosenttia bitcoinin liikkeellä olevasta määrästä. Sen myynneistä syntyvä hintapaine on JPMorganin mielestä silti sivuseikka isomman rakenteellisen muutoksen rinnalla.

Panigirtzoglou nostaa esiin myös stablecoinit. Jos pankit laskevat tokenisoituja talletuksia yksityisiin ketjuihin, tarve julkisten ketjujen stablecoineille voi vähentyä. Tokenisoitujen reaalimaailman omaisuuserien markkina, arvoltaan noin 50 mrd $, valuu tiimin mukaan yhä enemmän suljettuihin järjestelmiin.

Miten avoin krypto pärjää, jos raha liikkuu muualla?

Mitä Swiftin kirjanpito oikeastaan lisää? Yhtiön oma verkko tavoittaa jo 11 500 laitosta yli 200 maassa, ja 75 % maksuista saavuttaa vastaanottajapankin kymmenessä minuutissa. Lupaus ei siis ole nopeus vaan ympärivuorokautisuus, kyky liikuttaa rahaa myös silloin, kun pankkien selvitysjärjestelmät ovat kiinni.

Toistaiseksi kyse on pelkästä lupauksesta. Yhtään elävää maksutapahtumaa ei ole vielä tehty, eikä käyttöönotolle ole annettu päivämäärää. Hanke esiteltiin vuosi sitten Sibos-tapahtumassa ja rakennettiin noin yhdeksässä kuukaudessa.

Suomalaisen sijoittajan kannalta olennaisin tieto on silti se, mikä alustalta puuttuu. Pankit rakentavat aidatun version siitä, minkä krypto rakensi avoimesti, eikä yksikään kotimainen toimija ole vielä mukana.