
Kazakstan nopeuttaa kryptoa: presidentin asetus stablecoineista ja louhinnasta
- Kazakstanin presidentti allekirjoitti asetuksen, joka laajentaa säänneltyä digitaalisten varojen markkinaa.
- Stablecoineja voi käyttää rajat ylittävissä maksuissa säännellyn infrastruktuurin sisällä.
- Ulkomaisilla alustoilla olevat digivarat halutaan ilmoitettaviksi ja siirrettäviksi kotimaisille toimijoille.
- Louhinta kytketään energiapolitiikkaan hyödyntämällä öljy- ja kaasukenttien liitännäiskaasua.
Kazakstan rakentaa valtiojohtoista kryptomarkkinaa, jossa stablecoinit valjastetaan rajakauppaan ja bitcoinin louhinta maan energiapolitiikkaan. Asetus asemoi öljyvaltion kolmanneksi tieksi Yhdysvaltain ja EU:n rinnalle.
Keski-Aasian öljyvaltio haluaa nyt osansa myös digitaalisesta rahasta. Kazakstanin presidentti allekirjoitti keskiviikkona asetuksen, joka laajentaa maan säänneltyä digitaalisten varojen markkinaa ja tuo stablecoinit osaksi virallista maksujärjestelmää.
Asetuksen valmisteli Tekoäly- ja digitaalisen kehityksen ministeriö (MAIDD) yhdessä Kazakstanin kansallispankin ja Astana International Financial Centren, maan oman lainsäädännön alla toimivan rahoitusalueen, kanssa. Ministeriö ilmoitti asetuksesta keskiviikkona. Kyse ei ole yksittäisestä kokeilusta vaan yrityksestä rakentaa kokonainen säännelty markkinapaikka valtion valvonnan alle.
Ajoitus ei ole sattumaa. Yhä useampi valtio hakee omaa asemaansa krypton pelikentällä, ja Kazakstan rakentaa mallia, jossa markkina toimii lisensoinnin ja valvonnan ehdoilla. Asetus lepää neljän pilarin varassa: rajakaupan maksut, ulkomaisten varojen kotiuttaminen, verokannustimet ja louhinnan energiaratkaisu.
Stablecoinit rajakaupan työkaluksi
Asetuksen ytimessä ovat rajat ylittävät maksut. Se luo mekanismit, joilla stablecoineja ja muita digivaroja voidaan käyttää maiden välisissä maksuissa säännellyn rahoitusinfrastruktuurin sisällä.
Kohde on vienti- ja tuontikauppa. Kazakstan on riippuvainen raaka-aineviennistä, ja nopeammat digitaaliset maksut voisivat keventää perinteisen pankkijärjestelmän kitkaa.
Cointelegraphin siteeraaman Dune-analyysin mukaan stablecoinien käyttö on eriytynyt käyttötarkoituksen mukaan. USDT painottuu juuri maksuihin, kun taas USDC on vahvempi hajautetussa rahoituksessa eli DeFissä. Kazakstanin maksupainotteinen malli nojaa siis siihen käyttöön, jossa volyymi on tällä hetkellä suurinta.
Miksi valtio haluaisi ohjata krypton omien rajojensa sisälle? Hallitus haluaa, että käyttäjät, joilla on digivaroja ulkomaisilla alustoilla, ilmoittavat omistuksensa ja siirtävät ne lisensoiduille kotimaisille palveluntarjoajille. Valvontaa ja verotusta on helpompi hoitaa, kun varat ovat kotimaisessa järjestelmässä.
Verovapaus houkuttimena
Pelkkä pakko ei riitä, joten asetukseen on kirjattu myös porkkana. Suunnitteilla on verokannustimia säännellyn infrastruktuurin kautta tehtävälle toiminnalle. Mukana on ehdotus henkilökohtaisen tuloveron vapautuksesta kyseisistä tuloista.
Ajatuksena on houkutella toiminta pois harmaalta alueelta lisensoitujen toimijoiden piiriin. Toimiiko kannustin, jää nähtäväksi.
Louhinta kytketään energiapolitiikkaan
Kazakstan on jo pitkään ollut merkittävä bitcoinin louhintamaa, ja asetus sitoo louhinnan suoraan maan energiapolitiikkaan. Se luo mekanismin, jolla öljy- ja kaasukenttien liitännäiskaasua ja maakaasua voidaan käyttää omavaraiseen sähköntuotantoon silloin, kun kaasua ei tarvita valtion omiin tarpeisiin.
Hukkaan palava kaasu valjastetaan siis louhinnan sähköksi. Malli ei ole uusi maailmalla, mutta valtiollisella tasolla säädettynä se on harvinainen. Samalla ratkeaa kaksi ongelmaa yhdellä kädenliikkeellä: syrjäseutujen kaasu saa käyttötarkoituksen, ja energiaintensiivinen louhinta ei syö sähköä valtakunnanverkosta.
Kazakstan asemoi itseään näin kolmanneksi tieksi Yhdysvaltain ja EU:n väliin. Sääntely on tiukkaa mutta sallivaa, ja valtio pitää ohjat käsissään.
Toistaiseksi kyse on asetuksesta ja aikeista. Se, syntyykö niistä toimiva markkina, ratkeaa vasta käytännön toimeenpanossa.









