Venäjä pehmensi kryptolakiaan – lompakko-osoitteiden pakkoraportointi poistui
- Haltijoiden on ilmoitettava vain saldot ja transaktiovirrat, ei lompakko-osoitteita.
- Keskuspankki rajaisi tavalliset sijoittajat bitcoiniin, etheriin ja USDT:hen 300 000 ruplan vuosikatolla.
- Toinen ja kolmas käsittely on alustavasti 21. heinäkuuta, laki voimaan 1. syyskuuta.
Duuman komitea luopui kiistellyimmästä valvontapykälästä, mutta keskuspankin vähittäisrajat ja alle 4 000 dollarin ostokatto pitävät kaupankäynnin tiukasti valtion kontrollissa: valtio päättää, kuka käy kauppaa.
Venäjän kryptolaki eteni ratkaisevan askeleen, mutta valtio pitää yhä otteessaan sen, kuka saa ostaa ja myydä kryptovaluuttoja. Duuman rahoitusmarkkinakomitea hyväksyi lakiesityksen lopullisen version ja pehmensi samalla luonnoksen kiistellyimpiä valvontapykäliä.
Näkyvin muutos poistaa pakollisen lompakko-osoitteiden raportoinnin. Haltijoiden on jatkossa ilmoitettava vain saldonsa ja transaktiovirtansa, ei itse osoitteita.
Kevennystä edelsi kuukausien painostus lainsäätäjiltä ja alan järjestöiltä, joiden mielestä alkuperäiset vaatimukset menivät liian pitkälle. Muutospaketti tekee lisäksi digitaalisten valuuttojen ostamisesta nimenomaisesti laillista.
Komitean puheenjohtaja, kansanedustaja Anatoli Aksakov kertoo, että toinen ja kolmas käsittely on alustavasti aikataulutettu 21. heinäkuuta. Laki astuisi voimaan 1. syyskuuta. Sen ensimmäinen käsittely meni läpi äänin 327/340. Lakiesitys kulkee Duuman käsittelyssä numerolla 1194918-8. Komitean nyt hyväksymä versio muodostaa pohjan seuraaville käsittelyille, joissa yksityiskohtiin voi tulla vielä muutoksia ennen lopullista äänestystä.
Kokonaisuus on Venäjän kunnianhimoisin yritys tuoda pitkään harmaana pysynyt kryptomarkkina valtion valvontaan. Laki tunnustaa digitaaliset valuutat ja vakaavaluutat rahaksi rinnastettaviksi varoiksi, joilla saa käydä kauppaa. Kotimaisissa maksuissa niitä ei silti sallittaisi.
Vähittäissijoittajille tiukat rajat
Vapautus ei tarkoita vapaita markkinoita. Venäjän keskuspankki rajaisi tavalliset sijoittajat kolmeen omaisuuserään: bitcoiniin, etheriin ja USDT-vakaavaluuttaan.
Vuosittainen ostokatto olisi 300 000 ruplaa, alle 4 000 dollaria. Kaupankäynti edellyttäisi lisäksi pakollista riskitestiä ennen ensimmäistäkään ostoa.
Kenelle vapautus siis on oikeastaan tarkoitettu? Rakenne viittaa vientiin ja rajat ylittäviin maksuihin, ei kotimaiseen kulutukseen. Moskova hakee kanavaa ulkoisiin maksuihin, kun länsimaiset pakotteet kiristävät pääsyä perinteisiin verkkoihin. Kryptovaluutat tarjoavat maksuväylän, joka ei ole yhtä altis pakotteille kuin dollariin ja SWIFT-verkkoon nojaava perinteinen rahaliikenne.
Yksi kiista on yhä auki
Ei-säilytettävä lompakko (non-custodial wallet)
Lompakko, jonka avaimet ovat vain käyttäjällä itsellään, ei pörssillä tai välittäjällä. Se antaa täyden määräysvallan varoihin mutta jää samalla viranomaisvalvonnan ulottumattomiin. Siksi Venäjän laki suhtautuu siirtoihin varovasti.
Lainsäätäjät ovat ajaneet oikeutta siirtää varoja ei-säilytettäviin lompakoihin, joita käyttäjä hallitsee itse. Nykyinen versio ei sitä salli, joten sijoittaja jää riippuvaiseksi valvotuista välittäjistä silloinkin, kun hän haluaa vain säilyttää omistuksensa.
Lainsäätäjät perustelevat vaatimusta sillä, että ilman tätä oikeutta omistajan määräysvalta omaisuudestaan jää käytännössä rajatuksi.
Osoitteiden pudottaminen keventää haltijoiden ilmoitusvelvollisuutta, mutta valtio näkee saldot ja rahavirrat edelleen. Myönnytys koskee siis muotoa, ei valvonnan periaatetta.
Ensimmäiset säännellyt kryptotoiminnot alkaisivat arviolta alkuvuonna 2027. Lisäsäännöt on määrä valmistella marraskuuhun mennessä. Jää nähtäväksi, taipuuko laki sallimaan siirrot omiin lompakoihin ennen lopullista äänestystä.
