Bitcoin painui kohti 62 000 dollaria Yhdysvaltain ja Iranin iskujen kiihtyessä

Öljyn yön yli tapahtunut nousu riitti kääntämään kryptomarkkinan laskuun. Bitcoin painui tiistaina kohti 62 000 dollaria sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Iran vaihtoivat ilmaiskuja ja raakaöljy kallistui parisen prosenttia.

Bitcoin kävi Aasian kaupankäynnissä 62 657 dollarissa, laskua noin prosentin verran vuorokaudessa, kertoo CoinDesk. Viikkotasolla valuutta on silti yhä noin kahdeksan prosenttia plussalla. Ether, XRP ja Solana halpenivat 1–2,3 prosenttia.

Miksi Lähi-idän kärjistyminen näkyy juuri kryptossa? Ketju kulkee öljyn kautta. WTI-raakaöljy nousi yli kaksi prosenttia noin 72 dollariin, ja dollari-indeksi pysyi yli 101 pisteen.

Vahvistuva dollari on tyypillinen merkki siitä, että raha hakeutuu pois riskillisimmistä kohteista kohti perinteisempiä suojia.

Kallistuva öljy nostaa inflaatio-odotuksia, ja se puolestaan lykkää odotuksia korkojen laskusta. Sama logiikka ulottuu euroalueelle, sillä Euroopan keskuspankki on toistuvasti nostanut energian hinnan yhdeksi keskeiseksi inflaatioriskiksi. Jos hinta jää koholle, paine heijastuu myös eurooppalaisiin riskisijoituksiin ja sitä kautta suomalaissijoittajien salkkuihin.

Korkeammat korot tekevät riskisijoituksista kryptovaluuttojen tapaan vähemmän houkuttelevia valtionlainojen tuottoihin verrattuna. Krypto reagoi tähän herkemmin kuin useimmat omaisuusluokat, koska sillä ei ole tuottoa eikä kassavirtaa puskurinaan.

Laukaisijana toimi sotilaallinen kärjistys. Yhdysvallat kertoi iskeneensä yli 80 Iranin kohteeseen.

Isku oli vastaus sille, että Iranin vallankumouskaarti oli aiemmin osunut kolmeen alukseen Hormuzinsalmessa, mukaan lukien qatarilaiseen LNG-tankkeriin ja saudiarabialaiseen supertankkeriin. Iran lupasi murskaavan vastauksen ja väitti osuneensa 85 yhdysvaltalaiseen tukikohtaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti aiemmin solmitun tulitauon päättyneeksi.

– Yhteisymmärryspöytäkirja ja tulitauko Iranin kanssa on ohi, minun puolestani, Trump sanoi ja kutsui maan johtoa valehtelijoiksi.

Konflikti ei ole uusi. Iranin sota alkoi helmikuussa 2026, jolloin öljy kävi yli 100 dollarissa ennen romahdustaan alle 60 dollariin.

Pudotus koetteli erityisesti velkavivutettuja sijoittajia. Pörssilikvidaatioita kertyi vuorokaudessa lähes miljardin dollarin edestä ja noin 167 000 tiliä joutui pakkomyyntiin, kertovat BeInCrypton tiedot. Suurin osa likvidoiduista positioista oli pitkiä eli hinnannousuun panostaneita.

Vipuvaikutus voimistaa tällaisia liikkeitä molempiin suuntiin. Kun hinta kääntyy tarpeeksi, pörssit sulkevat velkarahalla avatut positiot automaattisesti, ja pakkomyynti ruokkii lisää laskua. Nopea alamäki syntyy usein juuri tästä ketjureaktiosta eikä pelkästään uutisen sisällöstä.

Kaikki ei kuitenkaan viestinyt paniikista. Bitcoin-pörssinoteeratut rahastot keräsivät edellisenä kaupankäyntipäivänä nettona 21,5 miljoonaa dollaria ja Ether-rahastot 26,9 miljoonaa dollaria, eli yhteensä reilut 48 miljoonaa dollaria tuoretta pääomaa. Institutionaalinen raha pysyi oikeastaan plussalla samaan aikaan, kun spot-hinta valui alaspäin ja yksityissijoittajat vetäytyivät.

Kahtiajako rauhallisten rahastonhoitajien ja hermostuneiden yksityissijoittajien välillä on ollut kuluvan vuoden toistuva teema.

Yksityissijoittajien mieliala kertoi aivan muuta. Alternative.me:n pelko- ja ahneusindeksi painui lukemaan 20, luokituksena "äärimmäinen pelko". Edellispäivänä lukema oli 27, joten suunta on ollut laskeva.

Ratkaisevaa on, jatkuuko öljyn nousu. Helmikuun kokemus muistuttaa, että hintapiikki voi jäädä lyhytaikaiseksi. Jää nähtäväksi, palaako markkina riskinottoon yhtä nopeasti kuin se siitä perääntyi.