Standard Chartered sai ensimmäisenä suurpankkina EU:n MiCA-luvan kryptosäilytykseen

Samalla kun osa kryptopörsseistä vetäytyi Euroopasta MiCA-sääntelyn tieltä, yksi maailman suurimmista pankeista teki päinvastoin ja astui EU-markkinalle. Standard Chartered kertoi 29. kesäkuuta saaneensa MiCA-luvan sekä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijan toimiluvan (EMI) Luxemburgista. Luvan myönsi maan finanssivalvoja CSSF.

Kyse ei ole pienestä toimijasta. Standard Chartered on globaalisti systeemisesti tärkeä pankki eli niin sanottu G-SIB. Tämän kokoluokan pankin päätös rakentaa EU:n kryptosäilytys nimenomaan MiCA:n alle on institutionaalisen käyttöönoton signaali.

Miksi juuri pankin tulo painaa enemmän kuin pörssin lähtö? Vastaus on luottamuksessa ja sääntelyssä. Kun esimerkiksi Binance veti osan EU-palveluistaan pois määräajan lähestyessä, Standard Chartered valitsi päinvastaisen tien.

Lupa keskittyy institutionaalisten asiakkaiden kryptosäilytykseen. Toiminnasta vastaa vuonna 2025 perustettu Standard Chartered Luxembourg. Palvelut on keskitetty Luxemburgiin, ja EU-passituksen ansiosta ne voidaan laajentaa muihin jäsenmaihin samalla luvalla.

Institutionaaliset sijoittajat ovat kaivanneet krypton säilytykseen samaa hallintoa ja valvontaa kuin perinteisissä varoissa. Juuri sitä pankin toimilupa lupaa. Varat säilytetään sääntelyn ja pankin oman riskienhallinnan sisällä, ei sen ulkopuolella.

– MiCA- ja EMI-lupien saaminen on keskeinen askel digitaalisten varojen strategiamme etenemisessä Euroopassa, sanoo Margaret Harwood-Jones, Standard Charteredin rahoitus- ja arvopaperipalveluiden globaali johtaja.

– Olemme iloisia MiCA- ja EMI-luvista, sillä ne antavat meille mahdollisuuden laajentaa palveluja asteittain asiakkaille eri puolilla Eurooppaa, sanoo Laurent Marochini, Standard Chartered Luxembourgin toimitusjohtaja.

ESMA:n ensimmäinen rekisteri määräajan jälkeen

Ajoitus ei ollut sattumaa. Pankki ilmoitti luvastaan kaksi päivää ennen kuin MiCA:n siirtymäaika päättyi. Täysi soveltaminen alkoi 1. heinäkuuta, ja samaan aikaan ESMA julkaisi ensimmäisen rekisteripäivityksensä määräajan jälkeen.

ESMA:n rekisterin mukaan siinä oli noin 280 rekisteröityä kryptopalvelun tarjoajaa (CASP), kun viikkoa aiemmin luku oli noin 243. Määräajan jälkeen listalle tuli siis noin 37 uutta toimijaa. Rekisteritietoja koskevan raportoinnin mukaan Saksan BaFin on edelleen yksittäisistä valvojista suurin luvan myöntäjä noin 58 luvalla.

Mitä lupa avaa Suomessa

MiCA on koko EU:n yhteinen sääntökirja. Passitettava Luxemburgin lupa tarkoittaa, että säilytyspalvelut voivat tavoittaa myös suomalaiset institutionaaliset asiakkaat ilman erillistä kansallista toimilupaa.

Suomessa on toistaiseksi vain neljä paikallisesti hyväksyttyä pörssiä, joten globaalin pankin tarjoama säilytys kuuluu markkinan eri kerrokseen. Kotimaiset pörssit palvelevat pääosin yksityissijoittajia, kun taas suurten varainhoitajien ja rahastojen tarpeisiin säänneltyä säilytystä on ollut tarjolla niukasti.

Ero ei ole pelkästään muodollinen. Moni suomalainen rahasto ja varainhoitaja saa sääntöjensä puitteissa säilyttää asiakasvaroja vain valvotulla ja toimiluvan saaneella säilyttäjällä, mikä on käytännössä sulkenut sääntelemättömät pörssilompakot pois. Pankin toimilupa tuo mukanaan asiakasvarojen erottelun, tilintarkastuksen ja pankkitasoisen riskienhallinnan, joita rahastojen vaatimustenmukaisuus edellyttää.

Juuri tähän aukkoon suurpankki nyt astuu.

Pankki on laajentanut digitaalisten varojen palveluitaan myös Hongkongissa ja Dubaissa, mutta Luxemburgin lupa on näistä erillinen, oma eurooppalainen hankkeensa. Kyseessä on kolme eri hanketta, ei yksi lupa.

Jää nähtäväksi, seuraavatko muut suuret pankit Standard Charteredin perässä. Ensimmäinen G-SIB-tason avaus MiCA:n sisällä on joka tapauksessa tehty.