Japanilaisjätti SBI ostaa Bitbank-pörssin 289 miljoonalla – sääntelyn kynnyksellä

Aasian pankit eivät jää sivustakatsojiksi. Japanilainen rahoitusjätti SBI Holdings kertoi ostavansa kryptopörssi Bitbankin noin 289 miljoonalla dollarilla, ja kauppa ajoittuu hetkeen, jolloin Japani on muuttamassa kryptovaluuttojen koko oikeudellista asemaa. Yhtiö sanoi kaupan sulkeutuvan lokakuussa, ja se edellyttää vielä viranomaishyväksyntää.

Tokiolainen pankki ei ole alalla uusi tulokas. Se osti kryptopörssi Bitpointin jo vuonna 2022, ja Bitbank-kauppa on osa laajempaa kryptolaajennusta. Tiedot kertoi CoinDeskin toimittaja Jamie Crawley, joka nojautui SBI:n 25. kesäkuuta julkaisemaan tiedotteeseen.

Miksi juuri nyt? Ajoitus liittyy lainsäädäntöön. Japani on tuomassa kryptovaluutat Financial Instruments and Exchange Act -lain piiriin, eli samaan sääntelykehikkoon osakkeiden ja muiden arvopapereiden kanssa. Muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ensi tilikauden alusta. Kryptoista tulisi tällöin viranomaisen silmissä rahoitusinstrumentteja.

Siirtymä ei ole kosmeettinen. Rahoitusinstrumenttistatus tuo mukanaan tiukemmat tiedonanto- ja sisäpiirisäännöt sekä raskaamman valvonnan kuin nykyinen maksupalvelulaki. Pörsseille se tarkoittaa lisää kuluja ja vaatimuksia, joista vakavaraisin toimija selviää kevyimmin. Juuri siinä on pankkiomistajan etu.

SBI ei piilotellut motiiviaan. Yhtiö perusteli kauppaa Japanin sääntelykehityksellä ja kertoi tiedotteessaan laajentavansa kryptoliiketoimintaansa tulevaa lakimuutosta ennakoiden.

Bitbank ei ole markkinan jättiläinen. Se kuuluu CoinGeckon mukaan Japanin kymmenen suurimman pörssin joukkoon, mutta sen vuorokausivolyymi on vain alle 50 miljoonaa dollaria. Vertailun vuoksi Krakenin ja Bitmartin kaltaiset kilpailijat pyörittävät yli miljardin päivävaihtoa. Kyse ei siis ole likviditeetin ostamisesta vaan jalansijasta säännellyllä kotimarkkinalla.

Tässä on tuttua kaikua Euroopasta. EU:n MiCA-asetus pakotti sielläkin pörssejä hakemaan lupia ja kiihdytti yhdistymisiä, kun pienten toimijoiden sääntelykulut nousivat eikä kaikilla ollut varaa jäädä markkinoille. Suomalaiselle sijoittajalle kuvio on oikeastaan tuttu: sääntely nostaa kynnystä, ja iso raha ostaa valmiita lisenssejä sen sijaan, että rakentaisi omansa.

Japani kulkee nyt samaan suuntaan, mutta omalla mallillaan. Erona on, että täällä konsolidaatiota vetävät vakavaraiset pankit, eivät pelkät kryptotalot.

SBI itse on tästä hyvä esimerkki. Sen kryptotytäryhtiö toi vasta tällä viikolla Ripplen RLUSD-stablecoinin Japanin markkinoille, ja Bitbankin osto laajentaisi saman konsernin otetta pörssipuolelle. Kokonaisuus alkaa muistuttaa perinteistä rahoitustaloa, jolla on krypto-osasto, ei kryptostartupia.

Sulkeutuuko kauppa aikataulussa lokakuussa? Se riippuu viranomaishyväksynnästä, eikä lopputulosta voi pitää varmana ennen päätöstä. SBI on jo nyt asemoinut itsensä yhdeksi Japanin näkyvimmistä kryptotoimijoista juuri ennen sääntelymurrosta. Jää nähtäväksi, seuraavatko muut Aasian pankit perässä.