EU kieltää anonyymit kryptotilit ja rajaa käteismaksut – uudet rahanpesusäännöt voimaan 2027

Suomessa ei ole koskaan ollut lakisääteistä käteismaksukattoa. Heinäkuussa 2027 sellainen tulee suoraan EU-asetuksen kautta. 10 000 euron raja koskee tavaroiden ja palveluiden käteismaksuja, ja se sitoo Suomea ilman erillistä kansallista lakia.

Kyse on asetuksesta (EU) 2024/1624, jota kutsutaan rahanpesuasetukseksi. Se hyväksyttiin 31. toukokuuta 2024 ja sitä sovelletaan 10. heinäkuuta 2027 alkaen. Osa sektoreista, kuten ammattilaisjalkapalloseurat ja -agentit, sai lykkäystä vuoteen 2029.

Tärkein ero aiempaan on oikeudellinen muoto. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, ei direktiiviä. Suomen ei siis tarvitse erikseen säätää sisältöä kansalliseen lakiin, vaan säännöt pätevät sellaisinaan.

Direktiivin kohdalla jäsenmaat voivat venyttää aikatauluja ja tulkita sisältöä omilla laeillaan. Nyt sama teksti sitoo jo kaikkia 27 maata samasta päivästä alkaen.

Mikä muuttuu suomalaiselle käyttäjälle

Käteiskaton lisäksi asetus tuo tunnistamisrajat. Satunnaisten käteismaksujen henkilöllisyys on todennettava 3 000 eurosta ylöspäin. Krypto-omaisuuden satunnaistransaktioissa asiakkaan tuntemisvelvoite eli KYC alkaa jo 1 000 eurosta.

Pankkitalletukset jäävät käteiskaton ulkopuolelle. Jäsenvaltiot saavat halutessaan asettaa tiukemmankin rajan, joten 10 000 euroa on katto, ei lattia.

Kryptopalveluntarjoajille muutos on jyrkkä. Asetuksen 79 artikla kieltää anonyymit tilit kokonaan.

– Luottolaitokset ja kryptopalveluntarjoajat eivät saa pitää anonyymejä pankki-, maksu- tai kryptotilejä, todetaan asetuksessa (EU) 2024/1624.

Kielto ulottuu myös anonymiteettiä vahvistaviin kolikoihin. Säännellyt pörssit joutuvat poistamaan Moneron listoiltaan kokonaan, ja Zcashin kohdalla kielto jää osittaiseksi.

Mihin kielto ei yllä

Olennaista on, ketä kielto sitoo. Se velvoittaa säänneltyjä palveluntarjoajia, ei yksityishenkilöitä. Yksityisyyskolikoiden hallussapito omassa lompakossa pysyy sallittuna.

Vertaissiirrot ja siirrot omien lompakoiden välillä jäävät tunnistamisvelvoitteen ulkopuolelle. Yli 1 000 euron siirto itsehallinnoituun lompakkoon edellyttää kuitenkin, että palveluntarjoaja varmistaa käyttäjän hallitsevan kyseistä lompakkoa.

Soveltamisala laajenee uusiin ilmoitusvelvollisiin. Mukaan tulevat luksustavaroiden kauppiaat, joukkorahoitusalustat ja sijoittajan oleskelulupia välittävät toimijat. Listalle nousevat myös ammattilaisjalkapalloseurat ja pelaaja-agentit, joskin heidän osaltaan velvoitteet alkavat vasta 2029.

Avoimuus omistuksesta tiukkenee samalla. Tosiasiallinen edunsaaja määritellään vähintään 25 prosentin omistukseksi tai äänivallaksi. Viranomaiset saavat aiempaa tarkemmat tiedot siitä, kuka yhtiöiden ja varojen takana lopulta on.

Suomen sopeutus ja valvonta

Suomessa sopeutus on jo eduskunnassa. Finanssivalvonta kertoo osallistuvansa kansalliseen toimeenpanoon hallituksen esityksen HE 105/2026 vp mukaisesti ja saavansa laajemman pääsyn edunsaajarekisteriin.

Valvonta saa myös uuden EU-tason huipun. Rahanpesun vastainen viranomainen AMLA aloitti toimintansa keskellä vuotta 2025 ja sijaitsee Frankfurtissa. Se valvoo suoraan suuririskisimpiä rajat ylittäviä toimijoita.

Miksi juuri käteiskatto on Suomelle iso askel? Monessa EU-maassa käteisrajat ovat olleet arkipäivää vuosia, mutta Suomi on pysynyt poikkeuksena. Nyt rajoite tulee kerralla ja koko unionin laajuisena.

Sovellusta on noin vuosi jäljellä. Pörssit ja pankit ehtivät vielä muokata järjestelmiään, mutta itse soveltamispäivä on jo lyöty lukkoon. Asetus astuu voimaan 10. heinäkuuta 2027 riippumatta siitä, kuinka valmiita toimijat ovat.