Etelä-Afrikka venytti kryptosääntöjen kommentointiaikaa 30. kesäkuuta saakka – Treasury kiistää takautuvuuden

Lentokenttävirkailija saisi luonnoksen mukaan oikeuden selata matkustajan puhelimessa olevia kryptolompakkosovelluksia. Tämä yksityiskohta on noussut Etelä-Afrikassa keskustelun ytimeen, kun National Treasury ja keskuspankki SARB joutuivat selittämään pääomaliikkeitä koskevaa sääntöluonnostaan julkisen vastareaktion jälkeen.

Treasury ilmoitti pidentävänsä luonnoksen kommentointiaikaa 18. toukokuuta päättyneestä määräajasta 30. kesäkuuta saakka. Aikaa annettiin lisää sen jälkeen, kun pörssit, akateemiset tutkijat ja kansalaisjärjestöt vaativat lisää aikaa lausuntojen valmisteluun.

Kyseessä on Capital Flow Management Regulations -luonnos. Se on ensimmäinen suuri uudistus Etelä-Afrikan pääomavalvontajärjestelmään vuoden 1961 jälkeen ja siirtäisi valvonnan etukäteishyväksynnästä riskipohjaiseen malliin. Etelä-Afrikka sulauttaa kryptovarat olemassa olevaan pääomavalvontajärjestelmäänsä, kun taas EU:n MiCA-asetus rakentaa vastaavan valvontakehyksen palveluntarjoajien kautta ilman pääomakontrolleja.

Olennaista on, että kryptovarat sisällytetään ensi kertaa muodollisesti pääomavalvonnan piiriin. Lakitoimisto Cliffe Dekker Hofmeyrin asiantuntijat kuvailevat, että krypto on tähän asti elänyt "kömpelössä tilassa": sitä on käytetty rajat ylittäviin siirtoihin, mutta sillä ei ole ollut selkeää sääntelyasemaa.

Pakkoluovutus suututti toimialan

Kovin kritiikki on kohdistunut Regulation 8 -pykälään, joka mahdollistaisi varojen "pakkoluovutuksen" tietyissä tilanteissa. Useat mediat ovat nostaneet esiin, että luonnos voisi tuoda noin 60 270 dollarin eli miljoonan randin sakot ja viiden vuoden vankeustuomiot.

Farzam Ehsani, eteläafrikkalaisen kryptopörssin VALR:n toimitusjohtaja, on toiminut äänekkäimpänä arvostelijana. Ehsani sanoo luonnoksen vaarantavan vuosien työn.

– Ehdotus uhkaa vesittää vuosien rakentavan vuorovaikutuksen sääntelijöiden ja kryptotoimialan välillä, Ehsani toteaa.

Treasury ja SARB torjuvat tulkinnan. Niiden mukaan huoli kryptojen, kullan tai valuutan pakkomyynnistä on "väärinkäsitys". Tällainen velvoite syntyisi vain rajatuissa tilanteissa, kuten todettujen rikosten yhteydessä. Omistusta ei kriminalisoida eikä sääntöjä sovelleta takautuvasti.

Kuka silti uskoo viranomaisten lupauksiin, kun teksti puhuu pakkoluovutuksesta? Epäilyä lisää se, ettei luonnos kerro, miten uudet säännöt vaikuttaisivat niiden kotitalouksien arkeen, jotka jo omistavat kryptoa. Kynnyksistä, raportointivelvoitteista ja välittäjien roolista ei toistaiseksi ole ohjeistusta.

Seuraavaksi Treasury julkaisee erillisen manuaaliluonnoksen. Se määrittelee, mitkä rajat ylittävät kryptotransaktiot kuuluvat pääomavalvonnan piiriin ja mitkä jäävät ulkopuolelle.

Suomalaisesta näkökulmasta tilanne valottaa kahta toisistaan poikkeavaa lähestymistapaa. EU:n MiCA-asetus, jota Finanssivalvonta soveltaa Suomessa, valvoo kryptotoimintaa palveluntarjoajien kautta. Suomessa ei ole pääomavalvontaa, joten kysymys rajaviranomaisen oikeudesta tarkistaa lompakkosovelluksia ei nouse samalla tavalla esiin.

Treasury ja SARB käyvät lausunnot läpi 30. kesäkuuta jälkeen ja tekevät tekstiin tarvittavat muutokset. Jää nähtäväksi, taipuuko luonnos toimialan suuntaan vai pitäytyykö hallitus alkuperäisessä linjassaan rikosoikeudellisten sanktioiden suhteen.