Elliptic varoittaa: kryptoturvallisuus muuttuu tekoälyjen asevarustelukilvaksi

Kryptoalan seuraava turvallisuusongelma ei välttämättä ole entistä suurempi tietomurto. Se on rahaliikenne, jota tekoäly ohjaa nopeudella ja mittakaavassa, jota ihmistyöhön nojaava valvonta ei ehdi seurata.

Näin arvioi Simone Maini, lohkoketjuanalytiikkayhtiö Ellipticin toimitusjohtaja, CoinDeskin haastattelussa. Hänen mukaansa kyse on alan suurimmasta nousevasta riskistä.

– Kun ajatellaan tekoälyvetoista kaupankäyntiä, valvottavien tapahtumien ja tapahtumaketjujen määrä kasvaa eksponentiaalisesti, Maini sanoo.

Ongelma on rakenteellinen. Nykyiset valvontajärjestelmät nojaavat yhä varsin vahvasti manuaaliseen tarkastukseen. Analyytikot tutkivat hälytyksiä, jäljittävät lompakoita ja merkitsevät epäilyttävää toimintaa käsin.

Tämä malli on rakennettu ihmisten tahtiin etenevälle markkinalle. Se alkaa rakoilla, kun rahaliikenne tapahtuu jatkuvasti ja konenopeudella.

Käytännön seuraus on ammattilaisten puute. Hälytyksiä syntyy nopeammin kuin niitä ehditään tutkia.

– Digitaalisiin varoihin erikoistuneita valvonta-analyytikkoja ei yksinkertaisesti ole maailmassa tarpeeksi pysymään näiden volyymien perässä, Maini toteaa.

Rahoituskierros vastaa volyymin kasvuun

Elliptic keräsi alkuviikosta 120 miljoonaa dollaria sijoittajilta, joihin kuuluivat Nasdaq ja Deutsche Bank. Rahalla yhtiö rakentaa Mainin sanoin agenttipohjaista valvontajärjestelmää. Kyse on tekoälytyökaluista, jotka automatisoivat valvontatiimit tällä hetkellä tukkivaa tapahtumavalvontaa ja tutkintaa.

Maini kuvaa dynamiikkaa kustannuskäyränä. Kun tapahtumavolyymi kasvaa, hälytysten ja yksittäisten tutkintojen kokonaiskustannus nousee. Elliptic pyrkii Mainin mukaan kääntämään tämän käyrän laskuun asiakkaidensa hyväksi. Sijoittajien valinta kertoo myös, kenelle järjestelmä rakennetaan. Nasdaq ja Deutsche Bank edustavat juuri sitä perinteistä rahoitusta, joka siirtyy lohkoketjuun.

Sama tekoäly aseistaa hyökkääjät

Tässä on asevarustelukilvan ydin. Samat työkalut, jotka auttavat valvontatiimejä, tekevät myös hyökkäyksistä halvempia ja helpommin skaalattavia.

– Tekoäly antaa pahantahtoisille toimijoille kyvyn tehdä hakkerointeja ja huijauksia mittakaavassa, johon he eivät pystyneet aiemmin, Maini sanoo.

Kun hyökkääjät alentavat tekoälyn avulla tietojenkalastelun, haavoittuvuuksien hyväksikäytön ja petoskampanjoiden kustannusta, valvontayhtiöt vastaavat omilla malleillaan. Elliptic käyttää tekoälyagentteja jo nyt sisäisesti lohkoketjutiedon keräämiseen ja epäilyttävien kuvioiden tunnistamiseen reaaliajassa.

Käytännössä agentit seulovat tapahtumavirtaa, ristiintarkistavat lompakoiden historian ja nostavat analyytikon eteen vain ne tapaukset, jotka vaativat ihmisen arviota. Tavoitteena on, että ihminen ei enää aloita tyhjästä vaan tarkistaa koneen valmiiksi rajaaman havainnon. Sama logiikka, joka tekee hyökkäyksistä skaalautuvia, viedään näin puolustuksen puolelle.

Maini ei silti maalaa pelkkää uhkakuvaa. Hän arvioi alan edistyneen kymmenessä vuodessa enemmän kuin moni ulkopuolinen tajuaa, etenkin kun mukaan lasketaan stablecoinien, hajautetun rahoituksen ja tokenoitujen varojen kasvu.

Stablecoinit, tokenoidut varat ja tekoälyvetoiset maksut nähdään alan seuraavina kasvualueina, ja yhä useammat pankit ja varainhoitajat siirtyvät lohkoketjuun. Pysyykö valvonta perässä? Se jää nähtäväksi.

– Pandoran lipas on avattu, kun puhutaan digitaalisten varojen institutionalisoitumisesta, Maini sanoo.