EKP:n Lagarde varoittaa euromääräisten stablecoinien rahoitusvakausriskeistä – ja eroaa Bundesbankin linjasta

Eurojärjestelmän sisällä on auennut näkyvä railo kysymyksessä siitä, kuka euromääräisiä stablecoineja saa laskea liikkeelle. Christine Lagarde, Euroopan keskuspankin pääjohtaja, varoitti tällä viikolla, että yksityisten toimijoiden liikkeelle laskemat eurostablecoinit muodostavat rahoitusvakausriskin. The Block uutisoi Lagarden puheesta, jossa hän erosi selvästi Bundesbankin linjasta.

Saksan keskuspankki on Bundesbankin viimeaikaisten lausuntojen mukaan suhtautunut yksityisiin euron stablecoineihin sallivammin. Kysymys ei ole pelkästä sävyerosta. Se määrittää, kuka euron digitaalisesta liikkeestä lopulta päättää.

MiCA antoi raamit, ei ratkaissut linjaa

Markets in Crypto-Assets -asetus eli MiCA tuli täyteen voimaan vuonna 2025. Sen e-money-tokeneita koskevat säännöt rajoittavat eurostablecoinien liikkeellelaskun valtuutetuille luottolaitoksille ja sähköisen rahan laitoksille. Liikkeeseenlaskijalta vaaditaan täysi 1:1-katelisuus likvideissä varoissa: jokaista liikkeellä olevaa tokenia kohti on oltava saman verran euroja varannossa.

Sääntelyraami on siis olemassa. Erimielisyys koskee sitä, riittääkö se.

Lagarde on toistuvasti vuosina 2024 ja 2025 todennut, että dollarivetoisten stablecoinien laaja käyttö EU:ssa heikentäisi euron monetaarista suvereniteettia. Hänen ratkaisunsa on digitaalinen euro, EKP:n itse liikkeelle laskema CBDC eli keskuspankkidigitaaliraha. Bundesbank puolestaan on antanut ymmärtää, että MiCA:n sallima yksityinen kilpailu voisi täyttää saman tehtävän nopeammin ja kevyemmällä julkisen sektorin osuudella.

Ero on käytännössä se, luotetaanko pankkisektoriin vai keskuspankin omaan infrastruktuuriin. Lagarde valitsee jälkimmäisen.

Markkina on toistaiseksi dollarin

Numerot kertovat, miksi keskustelu on relevantti juuri nyt. Yksityisten dollaristablecoinien kuten USDT:n ja USDC:n yhteenlaskettu markkina-arvo on noin 322 miljardia dollaria. Eurostablecoineja on liikkeellä alle 500 miljoonan euron edestä, eli alle promille markkinasta.

– Yksityiset stablecoinit ovat tuoneet uusia vakausriskejä, joita ei voi ohittaa, Lagarde linjasi The Blockin mukaan.

Miksi sitten ylipäätään riidellä euron versiosta, jota tuskin kukaan käyttää? Vastaus on aikajänne. Jos eurooppalainen maksuliikenne siirtyy vuosikymmenen kuluessa kryptoinfrastruktuuriin ilman omaa euron yksikköä, euroalue maksaa siirrosta dollarin ehdoilla. Sama logiikka pätee on-chain-selvitykseen, jonka ratkaisuja eurooppalaiset pankit ovat alkaneet pilotoida.

Suomen Pankki Eurojärjestelmän linjassa

Suomen Pankki on osa Eurojärjestelmää ja on mukana EKP:n digitaalisen euron valmistelussa, joka on edennyt tutkimus- ja valmisteluvaiheissa vuodesta 2023 alkaen. Suomalaiset, jotka käyttävät stablecoineja maksuvälineenä tai arvonsäilyttäjänä, käyttävät käytännössä USDT:tä tai USDC:tä. Kotimaista tai edes euromääräistä laajalevikkistä vaihtoehtoa ei ole, eikä sellaista odoteta lähikuukausina.

Lagarden ja Bundesbankin erimielisyys jää nähtäväksi seuraavissa Eurojärjestelmän neuvoston kokouksissa. Sillä välin dollaristablecoinien markkinaosuus euroalueella jatkaa kasvuaan riippumatta siitä, miten Frankfurtissa lopulta päätetään.