
Keskuspankit haluavat kultansa omiin holveihin – ja torjuvat tokenisoidun kullan
- Reservien hoitajat katsovat, ettei toisen holvissa olevaa kultaa voi pitää kokonaan omana.
- Työryhmän keskuspankit torjuvat tokenisoidun kullan, koska se riippuu liikkeeseenlaskijoista ja ylläpitäjistä.
- Alankomaiden keskuspankki siirsi noin 86 tonnia kultaa New Yorkista ja Ottawasta Lontooseen.
- Bitcoiniin sijoittaa vain harva keskuspankki, kuten Tšekin keskuspankki miljoonan dollarin testisalkulla.
OMFIFin luottamuksellisissa tapaamisissa yksikään kahdeksasta keskuspankista ei kertonut omistavansa tai käyttävänsä tokenisoitua kultaa.
Keskuspankkien reservien hoitajat katsovat nyt, ettei toisen holvissa olevaa kultaa voi pitää kokonaan omana. Päättely muistuttaa kryptovarojen omasäilytyksen perustelua, jota bitcoinin kannattajat ovat esittäneet vuosia.
Ajattelutapa käy ilmi keskuspankkeja ja sijoittajia seuraavan ajatushautomo OMFIFin tällä viikolla julkaisemasta kultaraportista. Sen kultaa ja muita jalometalleja käsittelevä työryhmä laati raportin neljän luottamuksellisen tapaamisen pohjalta, joihin osallistui kuluneen vuoden aikana kahdeksan keskuspankin reservien hoitajia.
Taustalla on Venäjän ulkomaisten varantojen jäädyttäminen vuonna 2022. Venäjällä itsellään säilytettyä osaa kultavarannosta länsi ei pystynyt jäädyttämään.
– Jäädytetyt varannot eivät ole menettäneet arvoaan vaan käyttökelpoisuutensa, kirjoittaa Steven Feldman, raportin yhteistyökumppanin Gold Bullion Internationalin toimitusjohtaja.
Hän toteaa, että varantoja arvioidaan nyt tuoton lisäksi sen perusteella, kuka voi estää niiden käytön.
Tokenisoitu kulta ei kelpaa
Sama päättely selittää, miksi keskuspankit torjuvat tokenisoidun kullan. Yksikään työryhmän keskuspankeista ei kertonut omistavansa tai käyttävänsä sitä.
Eräs nimeämätön eurooppalainen keskuspankki sanoo, että kullan on oltava omaisuutta, jonka voi omistaa ja johon pääsee käsiksi suoraan. Pankin mukaan tokenisoitu kulta taas on riippuvainen liikkeeseenlaskijoistaan ja ylläpitäjistään, jotka voivat kaatua tai estää pääsyn kultaan.
Toinen keskuspankki korostaa, että holvissa oleva kulta pysyisi käyttökelpoisena ilman Lontoon hinnanmääritystä, vastapuolia tai verkkoinfrastruktuuria.
Kolmas eurooppalainen keskuspankki toteaa, että dollariin liittyy nyt geopoliittista riskiä, eikä se ole enää neutraali omaisuuserä.
Osa kullasta siirtyy, osa pysyy
Osa siirroista on jo julkisia. Alankomaiden keskuspankki DNB kertoi syyskuussa siirtäneensä noin 86 tonnia kultaa New Yorkista ja Ottawasta Lontooseen. Se perusteli ratkaisua kasvavalla geopoliittisella levottomuudella sekä sillä, että Englannin keskuspankissa säilytetty kulta on kriisissä nopeimmin käytettävissä.
Kotimaassa säilytetyn kullan osuus pysyi DNB:llä noin 31 prosentissa.
Ranskan keskuspankki Banque de France korvasi New Yorkissa olleet 129 tonniaan Pariisissa säilytettävällä kullalla. Saksan Bundesbank pitää yhä 1 236 tonnia New Yorkin keskuspankissa ja sanoo, ettei se epäile Fedin luotettavuutta.
Raportissa yksi nimeämätön eurooppalainen keskuspankki pitää kultansa keskittymistä Lontooseen riskinä.
Kultaa myös ostetaan. World Gold Councilin lukujen mukaan keskuspankit ostivat heinä–syyskuussa 321 tonnia kultaa, mikä oli 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
OMFIFin kesäkuisen kyselyn mukaan fyysistä kultaa omistaa 82 prosenttia keskuspankeista, kun vuonna 2025 osuus oli 71 prosenttia.
Bitcoin jää sivuun
Raportti suhtautuu bitcoiniin pitkälti torjuvasti. OMFIFin kesäkuisessa kyselyssä, johon vastasi 74 keskuspankkia, 92 prosenttia ei sijoita digitaalisiin omaisuuseriin eikä harkitse sitä. Bitcoin.com laski, että seitsemän prosenttia harkitsee sijoittamista niihin ja yksi prosentti sijoittaa jo.
Kymmenen vuoden aikavälillä 13 prosenttia keskuspankeista odottaa digitaalisten omaisuuserien painon kasvavan varannoissa. Vuotta aiemmin näin arvioi kymmenen prosenttia.
Poikkeuksia on kourallinen. Tšekin keskuspankki perusti marraskuussa 2025 miljoonan dollarin testisalkun, johon kuuluu bitcoinia, dollarimääräistä stablecoinia ja tokenisoitu talletus. Salkku on virallisten varantojen ulkopuolella.
Kazakstanin keskuspankki kertoi maaliskuussa 2026 perustavansa enintään 350 miljoonan dollarin salkun, jonka varat sijoitetaan kryptoyhtiöihin ja niihin liittyviin instrumentteihin. Rahat tulevat kultavarannosta ja osasta valuuttavarantoja.









