
Saksan tulli voi pian jäädyttää alkuperältään epäselvää varallisuutta, kryptot mukaan lukien, ilman rikosjuttua
- Saksan liittopäivät hyväksyivät 12. marraskuuta lain, jolla tulli voi jäädyttää epäselvää varallisuutta ilman rikostutkintaa.
- Laki koskee lähtökohtaisesti yli 100 000 euron varoja, kryptovarat mukaan lukien, ja jäädytys kestää 30 päivää ilman tuomioistuimen jatkoa.
- Laki tarvitsee vielä liittoneuvoston suostumuksen ja tulisi voimaan 1. tammikuuta 2027.
Liittopäivät hyväksyivät lain, jolla tulli voisi jäädyttää yli 100 000 euron varat, joita haltijan tulot eivät uskottavasti selitä.
Saksassa tulli voi pian jäädyttää alkuperältään epäselvää varallisuutta, kryptovarat mukaan lukien, ilman että asiassa on aloitettu rikostutkintaa.
Liittopäivät eli Bundestag hyväksyivät Zollfinanzgerechtigkeitsgesetz-nimisen lakiesityksen jo 12. marraskuuta.
CoinGeek kertoo, että puolesta äänestivät hallituspuolueet CDU/CSU ja SPD sekä AfD. Vihreät pidättäytyivät äänestämästä ja Die Linke vastusti.
Laki koskee "merkittäviä" varoja, joiden arvo ylittää lähtökohtaisesti 100 000 euroa. Kryptovarat on mainittu soveltamisalassa erikseen.
CoinGeekin mukaan lakiesitys nojaa EU:n MiCA-asetuksen määritelmiin ja kattaa myös sähköisen rahan tokenit, omaisuuseriin sidotut tokenit ja käyttötokenit.
CoinGeek kirjoittaa, että tulli voi pitää varat hallussaan 30 päivää, jos niiden epäillään olevan peräisin laittomista lähteistä. Tuomioistuin voi jatkaa aikaa 150 päivällä, ja Decryptin mukaan jäädytys voi kestää enintään 180 päivää.
Kun tulli vaatii varoja menetetyiksi valtiolle, määräajat keskeytyvät lopulliseen päätökseen asti. Finanssituomioistuin määrää varat menetetyiksi, jos se on vakuuttunut siitä, ettei niitä ole hankittu laillisesti.
Arvioinnissa painaa muun muassa se, selittävätkö haltijan tulot uskottavasti hänen varallisuutensa ja onko omistus läpinäkyvää.
Haltijan ei ole pakko kertoa, mistä varat ovat peräisin, mutta CoinGeekin mukaan kaikkea hänen toimittamaansa aineistoa voidaan käyttää vero- ja rikosasioissa.
Liittopäivät perustelevat lakia tiedotteessaan sillä, ettei rikoksella hankittujen varojen pidä jäädä koskemattomiksi vain siksi, että niiden taustalla olevat rakenteet on hämärretty.
– Tullille on nyt löydetty oikeudellisesti kestävä väline ja käytännöllinen ratkaisu, liittopäivät kertovat.
SPD:n kansanedustaja Ingo Vogel sanoi täysistuntokeskustelussa, ettei kyse ole pienestä organisaatiouudistuksesta. Hänen mukaansa kyse on tullin suurimmasta uudelleenjärjestelystä ja rakenneuudistuksesta vuosikymmeniin.
Laki tarvitsee vielä liittoneuvoston eli Bundesratin suostumuksen. Liittoneuvosto antoi esityksestä lausuntonsa 25. syyskuuta.
Jos liittoneuvosto hyväksyy lain, se tulee voimaan 1. tammikuuta 2027.









