Kolme sääntelymallia samana päivänä: EKP sijoittaa tokenisoituihin arvopapereihin, Etelä-Korea testaa talletustokeneita, Venäjä rajoittaa pankkien kryptovastuita
- EKP sijoittaa omia varojaan tokenisoituihin arvopapereihin uudessa Pontes-selvitysjärjestelmässä, joka avattiin 21. syyskuuta.
- Etelä-Korea testaa virkamiesten QR-koodilla maksettavia talletustokeneita yhdessä viiden pankin, muun muassa Shinhanin ja Hana Bankin, kanssa.
- Venäjän keskuspankki ehdotti pankkien kryptovastuiden rajaamista yhteen prosenttiin pääomasta 1 250 prosentin riskikertoimella.
EKP:n sijoitukset selvitetään keskuspankkirahassa uudessa Pontes-järjestelmässä, johon ovat jo liittyneet muun muassa Deutsche Bank ja Santander.
Saman viikon aikana kolme keskuspankkia otti kolme täysin erilaista linjaa tokenisoituun rahoitukseen. Euroopan keskuspankki päätti sijoittaa omaa rahaansa tokenisoituihin arvopapereihin, Etelä-Korea vei talletustokenit suoraan virkamiesten arkeen, ja Venäjä puolestaan esitti pankeilleen tiukkaa pääomasääntöä kryptovastuista, kukin ilman etukäteistä keskinäistä koordinaatiota.
EKP käynnisti 21. syyskuuta hankkeen, jossa se sijoittaa osan omista varoistaan euromääräisiin tokenisoituihin arvopapereihin. Kohteena ovat euroalueen valtioiden, aluehallintojen, virastojen ja eurooppalaisten ylikansallisten instituutioiden liikkeeseen laskemat arvopaperit.
Kaupat selvitetään keskuspankkirahassa Eurosysteemin uudessa, hajautetun tilikirjan teknologiaan (DLT) perustuvassa selvitysratkaisussa Pontesissa, joka avattiin samana päivänä.
Kyse on EKP:n omien varojen salkusta, ei rahapolitiikan salkusta – sijoitukset rahoittavat pankin toimintakuluja.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoo hankkeen palvelevan eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden digitalisaatiota.
– Eurosysteemi tekee työtä sen eteen, että Euroopan rahoitusmarkkinat olisivat digitaalisella aikakaudella yhtenäisemmät, innovatiivisemmat ja kestävämmät, Lagarde sanoo. – Jatkamme tiivistä yhteistyötä markkinatoimijoiden kanssa.
EKP:n johtokunnan jäsen Piero Cipollone kuvaa Pontesin merkitystä eurooppalaiselle tokenisoidulle rahoitukselle.
– Pontes tuo keskuspankkirahan vakauden ja luottamuksen eurooppalaiseen tokenisoituun rahoitusjärjestelmään, hän toteaa. – Se antaa järjestelmälle vahvan pohjan kasvaa.
Pontesiin on jo liittynyt joukko toimijoita, muun muassa Deutsche Bank, Euroopan investointipankki, Santander, Cashlink ja Clearstream.
Hanke täydentää vuonna 2025 käynnistynyttä Appia-aloitetta, joka muovaa Euroopan laajempaa tokenisoidun rahoituksen strategiaa.
Lohkoketjupohjainen talletustoken korvaa virkamiesten fyysisen hankintakortin Etelä-Koreassa, kun maksut toimintamenoista hoituvat jatkossa QR-koodin skannauksella älypuhelimella. Etelä-Korean tiede- ja ICT-ministeriö nimesi kokeilun osaksi yhdeksän hankkeen kokonaisuutta sääntelyn hiekkalaatikkokomitean 45. kokouksessa 21. syyskuuta.
Valtion kassanhallintalaki on tähän asti rajannut toimintamenojen maksutavat hankintakortteihin ja tilisiirtoihin, joten digitaalisen valuutan käyttö ei ole ollut mahdollista.
Kokeiluun osallistuvat muun muassa NH Nonghyup, Shinhan, Woori, IBK (Industrial Bank of Korea) ja Hana Bank.
Talletustokenit kytkeytyvät Korean keskuspankin Hangang-hankkeeseen, jonka huhtikuussa 2025 alkanut ensimmäinen vaihe kattoi enintään 100 000 käyttäjää. Maaliskuussa 2026 alkanut toinen vaihe toi mukaan yhdeksän uutta pankkia ja laajensi käytön valtion tukimaksuihin.
Venäjän keskuspankki ehdotti 18. syyskuuta, että pankkien vastuut digitaalivaluutoista ja ulkomaisista digitaalisista instrumenteista rajataan yhteen prosenttiin pääomasta. Kaksi uutta tunnuslukua, yksittäisille luottolaitoksille N31 ja pankkiryhmille N32, toisi rajan käytäntöön.
Pääomavaatimuslaskelmissa vastuisiin sovellettaisiin 1 250 prosentin riskikerrointa, jolloin pankkien pitäisi varata näille erille lähes yhtä paljon omaa pääomaa kuin vastuun koko arvo on, kun taas matalariskisille omaisuuserille riittäisi selvästi vähemmän.
Ehdotus seuraa presidentti Vladimir Putinin elokuun 4. päivänä 2026 allekirjoittamaa uutta digitaalisen varallisuuden lakia, jonka pääsäännökset tulivat voimaan 1. syyskuuta 2026.
Laki tunnetaan liittovaltion lakina nro 282-FZ.
Venäjän keskuspankin mukaan uudet tunnusluvut julkaistaan vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä ja tulevat voimaan kymmenen päivää julkaisun jälkeen.
