EU haluaa vallan sulkea kokonaisia maita unionin kryptomarkkinoilta — uusi Venäjä-pakotepaketti
- Komissio esitti 9. kesäkuuta 21. Venäjä-pakotepaketin, joka on yhä ehdotus ja vaatii neuvoston yksimielisen hyväksynnän.
- Uusi mekanismi antaisi ensi kertaa vallan sulkea koko kolmannen maan kryptopalvelut unionin markkinoilta.
- Paketti pyrkii listaamaan 11 nimeämätöntä kryptoalustaa ja laajentamaan kiellot noin 20 kolmannen maan toimijaan.
- Venäjä vastasi samana päivänä uhkaamalla länsistablecoineja jopa 3 prosentin maksuilla.
Komissio ehdottaa työkalua, jolla koko kolmas maa voidaan sulkea unionin kryptopalveluiden ulkopuolelle. MiCA-luvan haltija ei enää riitä, jos pörssi sattuu toimimaan väärässä maassa.
Sääntely on tähän asti kohdistunut yksittäisiin yhtiöihin. Nyt komissio haluaa siirtää tähtäimen kokonaisiin maihin.
Euroopan komissio esitti 9. kesäkuuta järjestyksessään 21. pakotepaketin Venäjää vastaan. Sen tuoreinta osaa kuvaili komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoin, jotka kannattaa lukea ajatuksella.
– Otamme ensimmäistä kertaa käyttöön mahdollisuuden asettaa kolmannelle maalle täyskielto kryptopalveluiden osalta. Se toimii vahvana pelotteena maille, jotka isännöivät Venäjää pakotteiden kierrossa auttavia alustoja, sanoi von der Leyen.
Tähän asti EU on listannut yksittäisiä pörssejä ja palveluntarjoajia. Uusi malli nostaa katseen lainkäyttöalueen tasolle. Käytännön ero on iso. Pörssi voi olla moitteettomasti toimiva, mutta jos se sijaitsee nimetyssä isäntämaassa, se voi silti pudota unionin markkinoiden ulkopuolelle.
Aiemman pakotekehityksen perusteella esiin nousevat aina samat keskukset: Turkki, Arabiemiraatit, Kazakstan ja Hongkong.
Kolmas maa pakotekielessä
EU:n pakoteasiakirjoissa kolmas maa tarkoittaa mitä tahansa unionin ulkopuolista valtiota. Aiemmin pakotteet osuivat yksittäisiin yrityksiin. Täyskielto kohdistuisi koko maahan ja kaikkiin sen alueella toimiviin kryptopalveluihin.
Yksitoista alustaa, kahdenkymmenen toimijan verkosto
Paketti pyrkii mustalle listalle viemään 11 kryptoalustaa. Nimiä ei ole julkistettu. Tämän artikkelin kirjoittamisen aikaan komissio ei ole vahvistanut yhtäkään yhdestätoista alustasta, joten arvailuun ei kannata lähteä.
Luvut on syytä erottaa toisistaan. Yksitoista alustaa on kryptoalan osajoukko. Sen rinnalla paketti laajentaisi maksukiellot noin 20 kolmannen maan toimijaan, joukossa pankkeja, kryptoyrityksiä ja öljykauppiaita. Lisäksi listalle ehdotetaan noin 170 henkilöä ja yhteisöä sekä 31 uutta venäläispankkia.
Miksi tämä koskettaa suomalaista tai eurooppalaista pörssiä, joka ei tee mitään Venäjän kanssa?
Vastaus löytyy jo voimassa olevasta 20. paketista. Huhtikuussa hyväksytty kokonaisuus kieltää EU-toimijoita asioimasta Venäjälle rekisteröityjen kryptopalveluntarjoajien ja digiruplan kanssa. Uusi paketti lisää rakenteellisen riskin. MiCA-yhteensopiva pörssi nimetyssä isäntämaassa voisi menettää pääsyn unionin markkinoille riippumatta siitä, kuinka tiukat sen asiakkaiden tunnistamiskäytännöt ovat.
Seulonnan logiikka muuttuu. Pelkkä yksittäisten tapahtumien tarkistus ei enää riitä. Toimijoiden on arvioitava riski lainkäyttöalueen tasolla.
Moskova vastasi saman päivän aikana
Venäjä ei jäänyt odottelemaan. Valtiovarainministeriön varaministeri Ivan Chebeskov ilmoitti samana päivänä Pietarin SPIEF 2026 -foorumilla rangaistusluonteisista maksuista. Niitä kohdistettaisiin länsistablecoineihin USDT ja USDC, ja taso voisi nousta jopa 3 prosenttiin.
Stablecoinit ovat olleet Venäjälle yksi harvoista jäljellä olevista reiteistä länsivaluuttojen liepeille.
Paketti on yhä ehdotus, ei voimassa olevaa oikeutta. Se vaatii vielä neuvoston yksimielisen hyväksynnän, ja yksimielisyys on aiemmissa paketeissa ollut ihan kaikkea muuta kuin itsestäänselvyyttä. Jää nähtäväksi, säilyykö täyskieltomekanismi neuvottelujen jäljiltä alkuperäisessä muodossaan.
