Ray Dalio: bitcoin ei ole turvasatama – Saylor vastaa terävästi
- Ray Dalio sanoo, että bitcoin-transaktioiden seurattavuus sulkee sen pois keskuspankkien reservivarallisuudesta.
- Dalion mielestä bitcoin myydään kriiseissä likviditeetin hankkimiseksi, eikä se siksi käyttäydy kullan tavoin.
- Michael Saylor torjui kritiikin ja kutsui läpinäkyvyyttä ominaisuudeksi, ei viaksi.
- Strategy omistaa 818 334 bitcoinia, mikä antaa Saylorin vastineelle myös yhtiötason ulottuvuuden.
Bridgewaterin perustaja kyseenalaistaa bitcoinin reserviroolin sillä, että jokainen transaktio on jäljitettävissä. Argumentti osuu juuri siihen kohtaan, jossa keskuspankit ovat viime vuosina kääntyneet päinvastaiseen suuntaan – kullan suuntaan.
Argumentti ei tällä kertaa koskenut hintaa, vaan reservikelpoisuutta. Ray Dalio, hedgerahastojätti Bridgewater Associatesin perustaja, julkaisi 11. toukokuuta kannanoton, jonka mukaan bitcoin ei ole toiminut turvasatamana niin kuin sijoittajat ovat odottaneet. Tuoreessa CoinDesk-haastattelussa Dalio selittää, miksi keskuspankit eivät tartu bitcoiniin.
Dalion mielestä ongelma on yksityisyydessä. Bitcoinin transaktiot ovat seurattavissa ja mahdollisesti hallittavissa, mikä tekee siitä epähoukuttelevan reservikohteen valtioille, jotka haluavat suojautua pakotteilta ja poliittiselta painostukselta.
– Ensiksi, bitcoinilta puuttuu yksityisyys, Dalio kirjoitti.
Toinen Dalion väite koskee käyttäytymistä kriiseissä. Dalio katsoo, että bitcoin korreloi liian tiiviisti teknologiaosakkeiden kanssa, ja sijoittajat myyvät sitä silloin kun he tarvitsevat käteistä paikatakseen tappioita muualla salkussaan.
Kulta sen sijaan on syvällä globaalin rahoitusjärjestelmän ytimessä – laajasti omistettuna ja vakiintuneena. Dalio pitää bitcoinia markkinana vielä pienenä ja helposti hallittavissa olevana, kun taas kullalla ei ole vastaavaa kilpailijaa.
Saylor: läpinäkyvyys on ominaisuus
Vastine tuli nopeasti. Michael Saylor, Strategy-yhtiön hallituksen puheenjohtaja, torjui Dalion kritiikin ja kutsui kultaa "analogiseksi pääomaksi" ja bitcoinia "digitaaliseksi pääomaksi". Saylor totesi, että bitcoinin läpinäkyvyys on ominaisuus, ei vika, koska juuri se tekee siitä varsin käyttökelpoisen globaalin vakuusomaisuuden.
– Bitcoinin todennettavuus on ominaisuus, ei vika, Saylor on todennut.
Saylor muistutti myös, että bitcoin on ylittänyt kullan tuotossa sen jälkeen, kun Strategy omaksui bitcoin-strategiansa elokuussa 2020. Saylorin näkemyksellä on siis yhtiötason painoarvo, eikä keskustelu jää teoreettiseksi. Strategy on bitcoinin suurin julkinen omistaja, ja sen positio oli 6. toukokuuta julkaistun tiedon mukaan 818 334 bitcoinia.
Käännös tai tarkennus?
Dalio ei ole bitcoinin avoin vastustaja. Aiemmin hän on suositellut 5–10 prosentin allokaatiota kryptoon kullan rinnalla ja kuvannut omistustaan pitkän aikavälin suojaukseksi makrotalouden häiriöiden varalta. Nyt sävy on tarkempi: bitcoin voi olla salkussa, mutta ei keskuspankin holvissa.
Konteksti tekee jaosta kiinnostavan. Keskuspankit ovat ostaneet kultaa ennätystahtia viime vuosina sanktioriskien ja dollarin eroosion vuoksi. Bitcoin-reservejä on tähän mennessä raportoinut virallisesti vain kaksi maata, El Salvador ja Bhutan. Miksi muut keskuspankit eivät ole seuranneet perässä? Dalion vastaus löytyy lohkoketjuselaimesta – ja juuri tästä Saylor oli eri mieltä.
Jää nähtäväksi, kumpi näkemys osoittautuu oikeaksi, kun bitcoinin rooli makrosalkussa vakiintuu.
